25 kesä 2015

Kärkiotteluun katettiin kauden parasta

Yhdeksäs ottelukierros läväytti eteemme kärkiottelun, kun kaksi tappiotonta joukkuetta olisi toisensa piirin pohjoisosissa kohtaava. Ottelussa kohtaisivat sarjan pitävin puolustus ja maaliahnein hyökkäys.

Vastaamme saimme FC Kuffenin ja tie vei kasitietä koilliseen. Koivulahdessa meitä odotti kotipuolustus, johon on valettu enemmän betonia kuin Huutoniemen kirkkoon tai Hooverin patoon yhteensä. Ennen kohtaamistamme he olivat päästäneet kauden kahdeksassa ottelussa vain yhden maalin ja pitäneet nollaa jo yli kymmenen tuntia putkeen. Meidän aseenamme on ennen kaikkea ollut sarjan tulivoimaisin maalintekokoneisto ja nyt tuon osaston olisi löydettävä rakoja betonin, raudoituksen ja betoniraudoituksen rajapinnoista, mikäli hyvästä tuloksesta voisi edes haaveilla.

Keskinäisiä kohtaamisia löytyi joukkueilta enemmänkin, sillä talvisinkin on kohdattu. Tasaisista mittelöistä kertoi mm. se tosiseikka, että kaksi edellistä otatustamme oli päättynyt tasatulokseen. Niistä ensimmäinen katkaisi viime kaudella pitkän kotivoittoputkemme ja jälkimmäinen oli kovin kaksijakoinen harjoituskoitos tämän kalenterivuoden puolelta. Yhtä kaikki, edessä oli massiivinen haaste ja etukäteisodotuksiltaan kauden vaikein ottelu tähän mennessä.

HuiPo oli levännyt edellisottelun jälkeen eikä pelaajistoa oltu rasitettu yhteistapahtumilla. Juhannusta vietettiin tahoillamme ja vaihtelevin menoin. Juhannus tapaa olla se kohta kesässä, jolloin kaikenlaiset oheistoiminnot alkavat verottamaan päälukua ja niin oli nytkin käynyt. Joukkueen terveystilanne oli sinänsä varsin mainio, mutta kesävirikkeet verottivat käytettävissä olevaa pelaajamäärää kovasti. Muuan muassa koko seinäjokiskolmikko oli estyneenä nuorisomusiikin vuoksi, sillä sisämaassa alkoi Periferiapop tai joku vastaava. Se vei meiltä ainoan maalivahtimme, joten kenttäpelaajan oli vedettävä kintaat käteen kärkiottelun ajaksi. Eivät ne poissaolot toki tuohonkaan jääneet, vaan estyneitä oli muitakin. Olimme kuitenkin saamassa matkaan riittävästi pelaajia, joten liialliseen paniikkiin ei ollut ennen ottelua aihetta. Avauskokoonpanon lisäksi varalla olisi kuitenkin vielä kahdesta kolmeen vaihtopelaajaa.

Ottelupäivä oli näille seuduille poikkeuksellisen kostea ja päivän sademäärä nousikin useisiin kymmeniin millimetreihin. Onneksi Koivulahden kenttä on todella imukykyinen, joten pelaaminen onnistui vallan mainiosti. Laidoilla oli muutamia lätäköitä, mutta ne eivät kokonaisuutta haitanneet. Säätila oli muutoin kauttaaltaan DDR-harmaa ja lämpöä oli 13°C. Alkujaan tyyni päivä sai vielä illaksi navakat tuulet kiusakseen, joten varsinkin kentän laidalla oli taistelemista olosuhteiden kanssa. Tästäkin huolimatta kärkiottelu veti varsin hyvin yleisöä ja noin kolmisenkymmentä silmäparia seurasi kamppailua sangen lohduttomassa kesäsäässä. Annetaan vielä kiitokset myyntipisteelle, joka palveli sekä tuottein että hymyin.

Pelaajistomme saapui paikalle omilla mittareillamme hyvissä ajoin ja alkuvalmistelut suoritettiin pitkälti kopissa istuen sekä sadetta pidätellen. Otettiin siinä toki napakat alkulämmöt pikkupeleineen ja sitten oltiin valmiita otteluun. Toimitus huomasi nopeasti muistiinpanojen tekemisen varsin haastavaksi, joten seuraavat tapahtumat kerrotaan vähäisten ja suttuisten kirjoitusten sekä muistin varassa.
Tiedä sitten mistä johtui, mutta HuiPo hyppäsi saman tien kuskin paikalle ja hallitsi ottelua alkuvihellyksestä lähtien. Syöttökaruselli jauhoi jatkuvasti maukkaita kombinaatioita eikä pelivälinettä juurikaan lainattu kotijoukkueelle. Silloin harvoin kun sellaista tapahtui, niin peliväline palasi kovin nopeasti hyökkäyspuoliskollemme. Oli meillä tosin tässä vaiheessa myötätuuli takanamme, mutta ei se selitä kuin pienen osan tästä näytöksestä.

Aivan alkuun hallintamme ei tuottanut maalipaikkoja, mutta vartin kohdalla alkoi tapahtua. Käristeellä oli ensimmäinen tontti, mutta lähietäisyyden kääntölaukaus jäi vielä torjuntaan. Hetkistä myöhemmin olimme vapauttamassa hyökkääjää läpiajoon, mutta puolustaja katkaisi pystysyötön kädellään. Tilanteesta tuli ainoastaan vapaapotku, mutta sehän riitti tällä kertaa. Jake antoi lapikkaansa laulaa noin 28 metristä ja maalin edustalla seisoskellut puolustaja arvioi liikenopeuden väärin. Ilmeisesti hän luuli saavansa koko jalan pallon eteen, mutta pelivälineen hirvittävä vauhti vesitti tuollaiset suunnitelmat. Puolustusjalka ehti oikeastaan vain hivenen nytkähtää, kun nahkakuula oli jo siinä kohdalla ja pikkuhipaisu saatteli pyörylän pömpeliin.

Riemukas avausmaali ei vähentänyt kierroksiamme, vaan karuselli jatkoi pyörimistään. Syöttömylly ja oikea-aikaiset juoksut horjuttivat betonipuolustusta toden teolla ja maalipaikkoja syntyi tasaiseen tahtiin. Seuraava maali syntyi kymmenisen minuuttia ensimmäisen jälkeen ja siinä oli alla valtaisa paine kotipäädyssä. Maali lähti rakentumaan kulmapotkustamme, jonka Jake toimitti maalille. Sieltä peliväline vielä purettiin, mutta Tero katkoi sen kahdessakymmenessä metrissä. Jake oli samaan aikaan tehnyt itsensä laidalla pelattavaksi ja sinnehän Tero pelivälineen napauttikin. Vaikka yleinen kosteustilanne olikin märkä, niin Jaken onnistui huiputtaa puolustajansa “vettä korvasta”-tempulla ja hän pääsi etenemään päädystä kohti maalia. Samaan aikaan Henri teki voimakasta rynnistystä kohti maalia ja hänelle oli pallo syötöstä tuleva. Lapikas oli oikeassa asennossa ja näin johtomme tuplaantui positiivisen suunnanmuutoksen päätteeksi.

Eikä tuostakaan mennyt kuin hetki, kun Käriste voitti puolustajansa ja lähti etenemään vapaasti kohti maalia. Puolustaja taklasi hänet varoituksen arvoisesti kumoon ja saimme vaparin aivan rangaistusalueen kulmalta. Tuo vapaapotku viuhui sitten ylitse, mutta peli näytti olevan hyvin hallussa.

Ensimmäisen puoliajan viimeisellä kymmenminuuttisella kotijoukkuekin sai hivenen otetta, mutta joukkuepuolustuksemme toimi mainiosti. Yritykset katkottiin viimeistään rangaistusalueen rajalla eikä siinä ollut oikeastaan minkäänlaista hätää eikä hätäapu-Pete joutunut venymään tai ylipäätään torjumaan. Kerran pallo tosin livahti maaliimme, mutta tuota tilannetta edelsi päivänselvä paitsio, joka täysin oikein pois liputettiinkin.

Taukoa vietettiin kopissa ja tunnelma oli jopa turhankin riehakas loistavan avauspuoliskon jäljiltä. No nopeasti siinä rauhoituttiin ja keskityttiin jälkimmäiselle puoliskolle. Puheissa korostettiin ryhmityksen tiiviyttä ja yleisen kontrollin merkittävyyttä. Tuulikin kääntyisi vastaamme, joten sekin pitäisi ottaa huomioon. Tiivistettynä taukopuheet menivät jotenkin näin: “Jatketaan samaan malliin, mutta ei oteta turhia riskejä.”

Toinen puoliaika alkoikin suunnittelemallamme tavalla. Hallintamme ei enää ollut yhtä selkeää kuin avauspuolikkaalla, mutta homma pysyi hyvin kasassa eikä hätää päässyt syntymään. Saimme itse rakenneltua parit kelvolliset maalipaikat ja samaan aikaan omassa päässä toiminta pysytteli turvallisella tasolla.

Pelissä alkoi hiljalleen myös tunteet kuumeta, sillä kontakteista alkoi kuulua kovastikin jälkikommentteja. Molemmat leirit osallistuvat keskusteluun ja omien puolta pidettiin raivokkaasti. Peli itsessään pyöri pääasiassa keskialueella eikä siinä oikein kumpikaan päässyt lähelle maalintekoa. Reilun tunnin kohdalla jäteauto ohitti kenttäalueen ja mukavasti äänitorvellaan muisti sateessa pelailevia.

Toinen puoliaika oli kutakuinkin puolivälissä, kun saimme paikan lyödä ottelulle lopullisen niitin. Mauno hassutteli vastustajaansa rangaistusalueen kulmassa ja tuli rajulla potkulla telotuksi. Seurauksena oli varoitus ja rangaistuspotku. Arto otti laukaisuvastuun, mutta kotikoppari aavisti hänen aikeensa oikein ja sai torjuttua pallon kulmapotkuksi.

Oltiin jo viimeisellä vartilla, kun Kuffen laittoi kaiken peliin ja toimitteli palloa rangaistusalueellemme. Niistä selvittiin kauttaaltaan mainiosti, sillä ei siinä yhtä kakkospallon löysää tuikkausta enempää ollut tuloillaan. Keskityspallot olivat joko Peten tai puolustuksen heiniä ja ajoittaiset kakkospallot sitten voitettiin tai ainakin blokattiin.

Viimeisellä kymmenminuuttisella nähtiin sitten ottelun kuohuttanein tilanne. Pallo pelattiin Jykälle rangaistuspilkun kohdalle ja hän otti sitä rinnallaan haltuun selkä maaliin päin. Jykän keskittyessä haltuunottoon maalivahti kolasi hänet todella holtittomasti takaapäin. Taklaus osui alas ja Jykä putosi kivusta huutaen. Kovasti veskari yritti väittää tilannetta 50-50 palloksi, mutta eihän se sellaista ollut nähnytkään. Torikokous oli välittömästi pystyssä ja siinä sekoittuivat huoli oman pelaajan loukkaantumisesta sekä vastauksista vastapuolen pöyristyttäviin väitteisiin.

Peli oli pysähdyksissä useamman minuutin ja sitten jatkettiin rangaistuspotkulla. Maalivahti oli selvinnyt keltaisella, me olimme olleet pakotettuja vaihtoon ja laukaisuvastuu oli tällä kertaa Jakella. Hän lähti kokeilemaan voimallista ratkaisumallia, mutta tuli laukoneeksi pelivälineen poikkipuun ylitse ja siten ottelussa säilyi vielä näennäinen jännitys. No eivät siinä pisteet enää oikeasti olleet jaossa, vaan jäädytimme pelin lopuiksi varsinaisen ja useiksi lisäajan minuuteiksi. Loppuvihellys tuli aikanaan ja olimme napanneet vakuuttavan voiton.

FC Kuffen - FC Jukola  0-2 (0-2)
0-1 17’ Jaken voimavapari 28 metristä, pikkuhipsu puolustajasta
0-2 27’ HenriA survoo maalin edestä. Jake passasi ja Tero oli hänelle aiemmin syöttänyt.

Ottelupöytäkirja

Tämä oli kerrassaan vaikuttava esitys. FC Jukola oli, jos ei nyt ylivoimainen niin, vähintäänkin paljon parempi. Syöttöpeli oli mainiolla tasolla ja työmoraali tapissa. On helppo todeta tämän olleen kauden paras esitys. Varsin nopeat johtomaalit toki mahdollistivat tietyissä kohdissa riskitasojen madaltamisen ja jos yhdellä sanalla pitäisi esitystä kuvata, niin se olisi “kontrolli”. Jos mietitään asioita pelkästään puolustussuuntaan, niin se on todella vaikuttavaa muisteltavaa. Vastustajalla ei ollut oikeastaan yhtään vaarallista maalipaikkaa ja ne puolittaiset paikat selvitettiin lähes aina vaikeuksitta. Hyökkäyskoneisto loi riittävästi paikkoja ja loppulukemat olisivat voineet olla tylymmätkin. Keskikenttä hoiteli hommansa hienosti ja heilutteli tahtipuikkoa pelin ytimessä.

Pelaajisto oli kokonaisuudessaan sen verran hyvin asialla, joten yksittäisten nimien nostaminen veisi valokeilaa siitä kaikkien hohdokkaimmasta eli joukkuepelaamisesta. Yhden nimen kuitenkin nostamme ja se on kenttäpelaaja-Pete, joka hoiteli maalivahtituurauksensa todella mallikkaasti. Pelaajapuolen huolen aiheet ovat sen sijaan Jykässä ja hänen tervehtymisessään. Osuma rikkoi paikkoja sen verran, että vähintäänkin useampi ottelu tulee jäämään väliin. Toivomme sekä Jykän itsensä että joukkueen kannalta, että jalka siitä toipuisi, mutta aikaahan se tulee ottamaan.

Pelaajakommentti tulee tälläkin kertaa Jakelta. Hän tiivisti ottelun seuraavasti: “Kauden ehjin 90 minuuttia koko joukkueelta. Paketti pysyi kasassa ja yhtenäisenä. Vastustaja ei päässyt selkeisiin maalintekopaikkoihin oikeastaan kertaakaan meidän organisoituneen puolustuspelaamisen ansiosta. Ensimmäisellä puoliskolla pallo liikkui kivasti ja pysyi vastustajan kenttäpuoliskolla jatkuvasti. Kaiken tämän pallonhallinnan, hyvän liikkeen ja aggressiivisuuden ansiosta tehtiin tarvittavat 2 maalia. Toisella puoliajalla oltaisiin voitu murskata vastustaja, jos rankkipotkut olisi laitettu sisään (ainakin oma henkilökohtainen suoritus harmittaa). Mutta voitto maistui!”

Homma jatkuu otteluiden merkeissä ensi viikon tiistaina, jolloin saamme Malax IF:n vieraaksi kotikentällemme. Tänään olisi voitu pitää pallotteluvuorokin, mutta eilinen matsi oli sen verran raskas, että pyhitämme torstain levolle, liigaottelulle ja hernekeitolle.

Näin se homma etenee ja tästä jatketaan, HuiPo!

Viimeksi muutettu 25 kesä 2015
free joomla templatesjoomla templates
FC Jukola - ???

-
-

-
PeFF - FC Jukola
3-0
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2018  FC Jukola