21 elo 2015

Raihnaisuuden rajoitteet

Kelkka oli saatu käännettyä edellisessä ottelussa ja nyt oli aika palata kotikentälle. Lähtökohdat olivat kerrassaan haastavat, joten edellisottelusta oli ammennettava kaikki positiivinen mukaan ja laitettava muutenkin taisteluilme kohdilleen.

Tiedossa oli paikallisottelu, sillä vastapuolelle asettui suvilahtelaista nuorisoa hirvenmetsästäjäkuoseissaan. SuSi Young Boysin kausi oli sujunut tasaisia otteluita pelaten, mutta pisteitä oli karttunut ehkä odotettua vähemmän. Toimituksen tietojen mukaan vastustaja olisi saattanut jopa treenata paikallisottelun alla, joten vastassa olisi oletettavasti täsmävalmennettu nuorisojoukkio, joka tekisi pelistämme hankalaa. Ja ovathan nuo keskinäiset mittelömme olleet kautta linjan tasaisia, joten haastava iltapuhde oli tiedossa.

Jos oli vastustajalta odotettavissa kapuloita rattaisiimme, niin kyllä niitä haasteita löytyi omastakin takaa. Ottelua edeltävänä iltana luultiin vielä, että käytettävissä olisi sentään kaksi vaihtopelaajaa, mutta torstai ei ollut toivoa täynnä. Pari äkillistä poissaoloa muuttivat tilannetta sellaiseksi, että pöytäkirjaan oli puolenpäivän aikaan laittaa enää tasan yksitoista (11) pelaajaa. Tuostakin joukosta löytyi useampi puolikuntoinen, joten aivan veitsenterällä menimme ja kaukana optimitilanteesta olimme. Taustoja avatessa voimme kertoa useamman pelaajan poissa paikkakunnalta olleen, loukkaantumisten riivanneen, sairastumisen yllättäneen, pelikiellon haitanneen ja vieläpä satunnaissyyn päälukua harventaneen.

Jos oli pelaajatilanne synkkä, niin sää sentään oli aurinkoinen ja lämpöasteitakin runsaat parikymmentä. Huutoniemen sametilla tuntui taasen olevan ryppyjä rakkaudessa kuningaslajia kohtaan, sillä se tuntuu muuttuvan aina vain epätasaisemmaksi ja keskikaistan sontanoroa on jopa koneellisesti epätasoitettu. Positiiviselle puolelle menee ehdottomasti se, että myyntipiste oli tehnyt paluun. Sieltä sai ainakin kahvia edulliseen hintaan ja halutessaan keksin kupposen kylkeen.

Nimipäiväänsä viettänyt Ihmisdynamo piti ottelupalaverin lyhyenä ja asetteli pelaajat paikoilleen. Mikäli Huikeilla Pojilla olisi sakkokassa, niin Tomi oli joutunut pulittamaan sievoisen summan unohdettuaan pelipaitansa jonnekin. Onneksi ID:llä oli varapaita mukana, joten pelaajaa ei sentään tarvinnut läpsytellä siniseksi. Lisäksi unohtelijan puolustukseksi on sanottava, että hän oli käytettävissä ja tuli pelaamaan, vaikka olikin reilusti etukäteen anonut rajallista minuuttikuormaa tai jopa täydellistä lepovuoroa juuri tähän otteluun. Pelaajistolle annettiin myös loukkaantumiskielto, sillä vaihtopelaajia ei tosiaan ollut käytettävissä lainkaan. Näillä eväillä sitä sitten lähdettiin vääntämään voitosta.

Ottelu alkoi kovin tarkkailevasti eikä siinä oikein kumpikaan osapuoli saanut mitään vaarallista aikaan. Vieraat pitivät alkuhetkillä enemmän palloa, mutta HuiPo tuli koko ajan paremmin mukaan peliin ja sai omaakin syöttöpeliään toimimaan. Vartin kohdalla HuiPo oli jo hienokseltaan hallitseva osapuoli, mutta puolikuntoisuudet alkoivat näkyä. Yksi pidempään vihoitellut takareisi pakotti meidät tekemään muutoksia pelipaikkoihin ja totta kai siinä myös pelaajan liikkeestä katosi melkoinen osuus. No kentällä hän urheasti jatkoi ja auttoi siten joukkuetta.

Ensimmäisen puoliajan puolivälissä molemmat joukkueet saivat jonkinlaiset paikat aikaan, mutta molemmilla kerroilla volley-laukaukset karkasivat maisemiin. Puolen tunnin kohdalla Teemu lähetti rangaistusalueen rajalta vihaisen kääntölaukauksen, mutta vihulaisveskari sai torjuttua sen päädystä yli. Jani pääsi vielä seuranneeseen kulmapotkuun päineen väliin, mutta nuppaus meni ohitse.

Muutamaa minuuttia myöhemmin nähtiin ottelun siihen mennessä vaarallisin tilanne. Oliko se sitten pettänyt paitsioansa vai mikä, mutta suvilahtelainen pääsi vyörymään vasemmalta kohti maaliamme. Matti tuli mainosti vastaan, pienensi siten näkyvissä ollutta kohdetta ja lopulta torjui hätääntyneen lähentelijän kudin kintaillaan. Viitisen minuuttia myöhemmin peliväline oli jo maalissamme, mutta puskija oli syöttöhetkellä selkeässä paitsioasemassa.

Viitisen minuuttia ennen taukoa Jakelle nousi varoitus ja vieraat saivat vapaapotkun noin 22 metristä. Ehkäpä laukoja harhakuvitteli HuiPon muurin joskus hyppäävän, sillä peliväline kopsahti viiden miehen muurin keskimmäistä pelaajaa jalkateriin. Sitten olikin meidän vuoromme uhitella ja Samuli pääsi mainion liippauksen jälkeen puolittaiseen läpiajoon. Harmittavasti se nahkakuula eli siinä kentän pinnassa eikä nimipäiväsankari saanut sitä täydellisesti hallintaansa. Myös koppari teki hyvän vastaantulon ja sai pysäytettyä Samulin tuikkauksen.

Seuraavalla minuutilla vastustaja sai vaarallisen maalipaikan, kun karmaiseva virhepomppu aiheutti sen, että nahkakuula ohitti kaksikin oikeilla paikoilla päivystänyttä puolustajaamme. Tällä kertaa paikka syntyi oikealta, mutta tämänkin yrityksen Matti sai torjuttua. Tilanteesta seurasi vielä kulmapotku ja siitä kelvollinen puskupaikkakin, mutta Matti liimasi keskelle suuntautuneen yrityksen ja oli aika siirtyä tauolle.

Tauolla lääkintähenkilökuntamme “sisar hento valkoisen” Arskan johdolla teki kaikkensa, jotta kaikki yksitoista käytettävissä ollutta pelaajaa säilyttäisivät edes jonkinlaisen pelikyvyn. Kyllähän siinä myös juteltiin pelillisistä jutuista, joita oli tarkoitus noudattaa ja toteuttaa toisella puoliajalla. Saimme myös käytöksellämme pidettyä tauon lyhyenä, sillä raihnaisille lihaksistoille ei saanut antaa aikaa jämähtämiselle. Jos nyt samalla kertoisimme ottelun yleisömäärän ja se oli jossain neljänkymmenen hujakoilla.

Toinen puoliaika alkoi ensimmäisen tavoin varsin tarkkailevasti eikä tempokaan kovin korkeaksi noussut. Maalipaikkoja ei nähty kummassakaan päässä ellei nyt yhtä karannutta ja Matin torjumaa suvilahtelaiskeskitystä sellaiseksi lasketa. Peli pyöri tässä vaiheessa enimmäkseen keskialueella, missä aloimme hävitä huolestuttavissa määrin vääntöpalloja. Pelaajiston raihnaisuus alkoi näkyä ja ilmassa oli vaaran merkkejä.

Tunti oli täynnä, kun saimme pitkästä aikaa pelattua pallon Teemulle rangaistusalueelle. Hän pyöri aikansa ja hakemalla haki laukaisupaikkaa. Kun sitä ei sitten koskaan auennut, niin Teemu siirsi pelivälineen muutaman metrin sivuun ja Samuli pääsi laukomaan. Puolustaja sai kinttunsa viime hetkellä väliin ja pallo kimposi päätyrajasta yli. Hetkeä myöhemmin Jani pääsi laukomaan pienehköstä kulmasta, mutta se jäi vierasveskarin torjuntaan.

Tuon jälkeen siirryimme synkempiin tunnelmiin, kun krampit alkoivat vaivata keskikenttäpelaajamme. Pikahuollolla hänetkin saatiin takaisin pelikykyiseksi, mutta suurimmat vaihteet oli menetetty. Hetki tuosta ja vihulainen pääsi iskemään ottelun avausmaalin. Toimitukselta meni tilanteen syntyminen hivenen ohitse metsänlaitapiipahduksen vuoksi eikä muistakaan kentänlaitahenkilöistä ollut apua, sillä heidän tarinansa olivat täynnä ristiriitoja, aukkoja ja muuta höpöttelyä. Yhtä kaikki pallo oli pelattu oikeaan laitaan, mistä laituri pääsi etenemään vapaasti kohti maalia. Matti lähti vastaan pakottaakseen vihulaisen ratkaisuun ennen kuin hän saa pelivälineen kunnolla haltuunsa. Valitettavasti vain vieraspelurin kovasta juoksusta tekemä nosto oli riittävän laadukas ja se saatteli nahkakuulan maaliimme. Pienet olivat marginaalit, sillä pallo otti mennessään kovaakin osumaa ylärimaan. Kenties parinkin millimetrin muutos olisi jättänyt pallon peliin, mutta ei nyt käynyt.

Tappioasema lamautti HuiPon hetkiseksi ja rivejä oli koottava uudestaan. Tilannetta ei auttanut, että aina vain uusia terveyshuolia ilmeni eikä niitä vaihtopelaajia ollut edelleenkään käytössä. Koko joukkueen kollektiivisella liikkeellä emme olisi voineet ottelua tasoittaa/voittaa, joten joukko jaettiin kahtia. Puolet hyökkäisivät ja toinen puoli puolustaisi sekä auttaisi hyökkäyspäässä, mikäli siihen tulisi saumaa.

Vieraat puolustivat tiiviisti ja meillä oli suuria vaikeuksia saada maalipaikkoja aikaan. Yksi sellainen tuli kuitenkin Henkalle, jonka kakkospallosta lähtenyt laukaus ohitti pystypuun hiuksenhienosti. Välillä piti katkoa vihulaisen rynnistyksiä, mutta harventunut alakerta oli tilanteiden tasalla.

Viimeisellä kymmenminuuttisella olimme kenties jo hivenen epätoivoisia, mutta haavoittunut yksitoistikko yritti kaikkensa. Jani voitti keskityspallon odottelussa puolustajansa ja pääsi livahtamaan hänen etupuolelleen ja mutta kevyt epätasapaino vei puskun yli poikkipuun.  Varsinainen peliaika oli jo täyttymässä, kun pallo saatiin Teemulle rangaistusalueelle. Hänen omat etenemissuuntansa olivat tukossa, joten hän pudotti Henkalle takaviistoon noin 18 metriin. Blokkaajat olivat tällä kertaa metrikaupalla myöhässä, mutta kuti karkasi valitettavasti taivaalle.

Lisäajalla Teemu sai vihdoin jalkansa vapaaksi, mutta noin 13 metristä lähtenyt laukaus jäi kopparin ulottuville. Senkin jälkeen peliväline oli vielä pyörimässä vastustajan rangaistusalueella, mutta ratkaisutuikkaukselle ei enää tullut paikkaa. Täten aikoinaan kovanakin kotijoukkueena FC Jukola kärsi toisen kotitappionsa putkeen.

FC Jukola - SuSi Young Boys  0-1 (0-0)
0-1 66’ roikotus rangaistusalueen ulkopuolelta. Sisään poikkipuun kautta.

Ottelupöytäkirja

Tämä oli ihan kelvollinen esitys äärimmäisen vaikeat lähtökohdat huomioiden, mutta tulos ei silti hurraahuutoja aiheuta. Pisteissä ja tehdyissä maaleissa jäätiin nollille, joten ei tässä mistään mahtionnistumisestakaan voi todellakaan puhua. Puolustuspeli toimi hyvin eikä alakerrassa ollut juurikaan hätää, mutta hyökkäyspelimme oli sangen vaisua. Siihen vaikutti pelaajiston raihnaisuus, sillä liikettä ei vain riittänyt joka paikkaan ja emme saaneet riittävästi pelaajia ylös. Plussan puolelle menee ehdottomasti yksitoistikon asenne, sillä periksi ei annettu missään vaiheessa, vaikka useammasta pelaajasta näki selvästi, ettei kaikki todellakaan ollut kunnossa.

Vastustaja pelasi sangen kivasti ja ehkä heidän voittoaan voi jossain määrin pitää oikeutettuna. Ei heilläkään toki ollut juurikaan kunnon maalipaikkoja, mutta yhden noston laatu oli juuri ja juuri riittävä. Alakerrassa he olivat asialla ja blokkasivat mahdottoman monta kutia emmekä muutenkaan meinanneet millään saada laukaisujalkoja vapaiksi. Molempien joukkueiden maalivahdit pelasivat kelpo ottelut ja sekin hyydytti hyökkäyksien terää. Tämä oli klassinen yhden maalin ottelu, jonka nyt valitettavasti hävisimme.

Toimituksen kovasta prässistä huolimatta ainoastaan Matti avasi jälkikäteistunnelmiaan Hän kertoi seuraavaa: “Aurinko paistoi varsin haastavasti. Toki se teki sitä molemmille joukkueille. Taisteltiin hyvin ilman vaihtomiehiä. Puolustuspäässä ei varsinaisesti ollut hätää missään vaiheessa. Hyökkäyspäässä ei kuitenkaan saatu luotua huippuvaarallisia paikkoja. Vaikka vähän pelin aikana palautetta annoinkin, tuomari selvisi tehtävistään varsin hyvin.”

Pelaajatilanne oli ottelussa sangen karmiva, mutta ei sille mitään vain voi. Joskus poissaoloja vain kasaantuu ja silloin pitää pärjätä heillä, ketkä paikalle saadaan. Ainahan voi jossitella, että olisiko pitänyt kasata laajempi pelaajaryhmä, mutta kutakuinkin tällaista kahdenkymmenen pelaajan ryhmää pidettiin taustajoukoissa alkujaankin parhaana vaihtoehtona. Otetaan mukaan sitoutuneita pelaajia, mutta ei kasvateta ryhmää tuon enempää. Eilen se oli kostautua, mutta se on muodostunut tavaksemme toimia. Mennään vähän pienemmällä ryhmällä, mutta etsitään innostuneita tyyppejä. Ei se laajempi ryhmäkään mikään tabu ole, mutta ehkäpä silloin pitäisi tehdä muutakin kuin vain pelata ottelut. Nelosessa kun ei enää saa vaihdella edestakaisin eikä meillä ole kesällä niitä yhteistapahtumiakaan otteluiden ulkopuolella ellei nyt paria saunailtaa lasketa mukaan.

Kausi jatkuu ensi viikon torstaina Vähässäkyrössä. Sieltä on viime kaudelta huonoja muistoja, sillä Kyrölässä nähtiin kenties koko kauden aneemisin esityksemme. Pelaajatilanteesta on vielä vaikea sanoa, mutta toivottavasti se ainakin eilisestä paranee. Reissaajia palailee maisemiin ja sairastuvaltakin on mahdollista saada lisävoimaa kokoonpanoon.

Vielä on kesää jäljellä, vaikka Mambaa ei sietäisikään. HuiPo!

Viimeksi muutettu 21 elo 2015
free joomla templatesjoomla templates
FC Jukola - ???

-
-

-
PeFF - FC Jukola
3-0
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2018  FC Jukola