12 syys 2015

Vieraista viemisinä voitto sekä valitettavia vitsauksia

Syksy oli jo niin pitkällä, että oli aika matkata kauden viimeiseen vierasotteluun. Kotijoukkueen ilmoittama dresscode merkitsi, että verhouduimme tällä kertaa punaisiin vierasvetimiin.

Matka vei meidät lauantai-iltapäivän ratoksi Maalahteen ja paikalliselle keskuskentälle. Siellä oli vastaamme asettumassa paikallisen suurseuran Malax IF:n edustusjoukkue, jonka sarja-asema oli sangen tukala. Heidän pistepussinsa ei ollut karttunut kovinkaan runsaasti, joten nyt oli tasan viimeinen hetki yrittää tarttua oljenkorteen ja raapia pisteitä plakkariin. Tuo epätoivo ja pelillisesti sangen tasainen keskinäinen koitoksemme alkukaudesta antoivat odottaa haastavaa ottelua.

Oma etukäteistilanteemme oli pelaajiston suhteen varsin tavallinen. Loukkaantumiset ja siviilikiireet verottivat päälukua, mutta penkillekin oltiin sentään saamassa jokunen vaihtoehto. Maalivahtia emme saaneet matkaan, joten yhden kenttäpelaajan oli vedettävä kintaat kouriinsa. Sarjavoittomme oli ratkennut jo ottelua edeltävinä arkipäivinä, mutta pyrkimyksenämme oli silti esiintyä sekä pelillisesti että tuloksellisesti mallikkaasti. Ihmismieli on kuitenkin joskus arvoituksellinen, joten vasta ottelu näyttäisi, miten lauennut tilanne vaikuttaisi.

Syyssää oli hieno, todella hieno. Aurinko paistoi enimmän aikaa ja lämpöasteita oli parisenkymmentä. Nurmimatto näytti kauempaa katsottuna todella herkulliselta, mutta se kätki alleen kovuutta ja pelivälinettä elävöittävää epätasaisuutta. Alkuvalmisteluissa aseteltiin väki vanhaan 4-4-2:een ja vedettiin kelvolliset alkulämmöt. Yleisöä oli alkuhetkillä niukalti, mutta toisella puoliajalla ynnäilimme läsnäolijoiden määräksi varttisadan eli 25 henkeä.

Ottelu alkoi sähäkästi, kun vain yhdeksässä sekunnissa Pajun ohipuskupaikkaan pelasimme. Muutamaa minuuttia myöhemmin Jaken lähilaukaus torjuttiin päätyrajasta yli, mutta yleisellä tasolla pelimme oli todella aneemista. Kyllähän siellä alakerrassa saatiin palloa syöteltyä, mutta hidas pallottelu ja hirvittävä staattisuus teki kaikesta vaikeaa. Ylempien linjojen pelaajat ajautuivat jatkuvasti samaan linjaan eikä irtopalloista jaksettu juurikaan tapella. No ei siinä kotijoukkueellakaan ollut mitään aikaansaannoksia, joten varsin masentavaa nelosdivaripalloa katseltiin avauspuolituntinen.

Puolen tunnin kohdalla saimme aikaan ensimmäisen todellisen laatupaikan. Janin keskitys tavoitti Teemun kuudesta metristä, mutta vapaasisäteräsijoitus meni pystypuun väärältä puolelta. Heti seuraavalla minuutilla kotipeluri pääsi puolittaiseen läpiajoon, mutta Peten mainio vastaantulo halvaannutti hyökkääjän. Oli vielä toinenkin paikka, mutta se sentään vaivauduttiin blokkaamaan.

Joku minuutti tuosta ja Teemu sai tuplapaikan takatolpalta. Ensin hän puski torjuntaan ja paluupallosta lähtenyt laukaus tuli puolustajan blokkaamaksi. Ensimmäisen puoliajan loppuminuuteilla oli ankeampaa kirjattavaa, sillä saimme kaksi helppoa varoitusta ja jouduimme tekemään ensimmäisen vaihtomme loukkaantumisen vuoksi. Noista varoitetuista Käriste pääsi historian kirjoihin, sillä hän on FC Jukolan seurahistorian ensimmäinen pelaaja, joka on täyttänyt varoitustilinsä pelikiellon arvoisesti. Tilannehan oli sellainen, että puolustaja sai päänsä pallon tielle, mutta  samalla iski molemmilla käsillä Käristettä kasvoihin. Tilannetta seurasi luonnollisesti pieni kysely vapaapotkun perään ja tuosta kyselystä palkittiin keltaisella.

Tauolla peluutustoimikunta mietti pitkään seuraavia peliliikkeitä. Lopulta päädyttiin ryhmitelmän muutokseen, sillä 4-4-2 näytti lamaannuttavan pelaajiston omille paikoilleen. Uusi muodostelma oli 4-3-3 ja sitä varten tehtiin yksi pelaajavaihtokin. Noin muuten juteltiin ja ihmeteltiin pitkähköä taukoa.

Tauolta palasi piristynyt HuiPo. Heti alkuun painoimme pelin vastustajan päätyyn ja siinä oli useampiakin tontteja maalintekoon. Niin Pajun, Teemun, Teron ja Janin yritykset jäivät kuitenkin torjuntoihin tai viivalta pelastaviin puolustajiin. Jos oli HuiPo piristynyt, niin avustajava1 veteli ihan omaa show’taan. Hän mm. katsoi, että käynnissä oleva peli ei haittaa, vaan on soveliasta ottaa taskusta tekninen laite ja räplätä sitä. Myös vaihtopenkkien viereen tullut ystävänsä aiheutti sen, että hän käänsi pitkäksi aikaa selkänsä kentälle jutellakseen, vaikka peli oli käynnissä. Jos nyt mainitsisi täysin käsittämättömistä paitsioliputuksista niin listaa alkaakin jo olla. Liputuksia ei estänyt, vaikka paikallaan seisovalla pelaajalla oli seisova pakki selkänsä takana ja vielä uskomattomampaa oli, kun puolustajan epäonnistunut taaksepäinsyöttö aiheutti paitsion.

Tunnin kohdalla kuparinen rikkoutui, kun HenriA vapautti Janin oikealta rynnistykseen. Jani rynni alueelle ja pommitti laukauksen, joka kimposi korkealle ilmaan. Teemu oli maaliviivalla kärppänä paikalla ja viimeisteli osuman. Samainen herra tuplasi johtomme vajaata kymmentä minuuttia myöhemmin, kun kulmapotkumylläkkämme oli valtaisa. Alkujaan Janin nappaus siivottiin maaliviivalta, mutta Tero lähetti kaaripallon takaisin rangaistusalueelle. Teemu oli päineen välissä ja roikotti nahkakuulan kopparin ylitse.

Kotijoukkue laittoi viimeisiä pelimerkkejään peliin ja saikin jotain pientä aikaan. Mekin jouduimme pelaamaan viimeisen ässämme, kun jälleen kentältä löytyi haavoittunut pelaajamme. Tilanne synkkeni kymmenisen minuuttia ennen loppua, sillä tuolloin meiltä tipahti jo kolmas pelaaja loukkaantumisen vuoksi. Vaihtopelaajia ei enää ollut, joten pelasimme lopun vajaalla.

Ei siinä silti olisi pitänyt hätää olla, mutta paniikkinappula painettiin pohjaan ja turhaa toivoa kotijoukkueelle. Maalitilanne tiukkeni viitisen minuuttia ennen loppua, kun kulmapuolustus unohtui vihulaisen vapaaksi neljään metriin ja nupattiin kavennus. Muutamia keskityksiä siinä oli selvitettävänä, mutta ne klaarattiin.

Ottelun lisäajalla mentiin kunnon hailakkaa. Kulmakuviomme tuli lähes tuomarin blokkaamaksi eikä takatolpaltakaan osuttu. Minuuttia myöhemmin vihulainen pääsi kuin varkain läpiajoon, mutta jälleen Pete lamaannutti rynnijän vastaantulollaan. Minuuttia tuosta ja Teemu oli läpiajossa. Hän kiersi jo veskarin, mutta pakki ehti etutolpalle heittäytymällä. Vielä Janin pusku piti yli kotikopparin ylitippaaman, kunnes hän haki sankarinviittaa toisessa. Luokaton kulmapuolustamisemme jatkui, mutta maalivahdin syöksypusku oli murto-osia myöhässä ja nahkakuula meni ohitse. Siihen se sitten päättyikin.

Malax IF - FC Jukola  1-2 (0-0)
0-1 60’ Teemu viivalta, Jani syöttö
0-2 68’ Teemu roikotusnuppaa, Teron kaaripallo
1-2 85’ vapaa pusku neljästä metristä

Ottelupöytäkirja

Tämä oli varsin heikkotasoinen ottelu. Vastustajalla oli hetkensä, mutta me olimme suuressa kuvassa vaarallisempia ja siten voittoa voi pitää ansaittuna. Ryhmityksen muutos tuntui auttavan, mutta jäi sinne silti paljon parannettavaa. Pelaajistosta voisi nostaa esiin hätävaraveskari Peten, joka otti muutaman maukkaan kopin. Ja jos tuomareiden taso heijastelee peliä, niin sitten joukkueet vetivät kyllä nihkeähkösti. (toim. huom. päätuomari oli vaihtunut, mutta uusi nimi ei ehtinyt Resultcodeen)

Kautta on jäljellä yhden matsin verran ja tuolloin kohtaamme meitä kevätkierroksella kylvettäneen Kungliga Wasan. Lähtökohtamme voisivat olla paikallisottelun alla paremmatkin, sillä tänään loukkaantui kolme pelaajaa ja yksi varoitutti itsensä pelikieltoon. Pitää ruoskia hoitohenkilökuntamme ihmetekoihin ja yrittää parsia raihnainen nippumme kasaan, niin kausi voisi saada arvoisensa päätöksen.

No iloitakin voi, sillä on tässä ihan kivasti pärjätty. Vedetään vielä kausi kunnolla loppuun asti ja sitten päätösgaalaa saunomaan. HuiPo!

Viimeksi muutettu 14 syys 2015
free joomla templatesjoomla templates
FC Jukola - ???

-
-

-
PeFF - FC Jukola
3-0
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2018  FC Jukola