18 maalis 2016

Poikkeuksellisessa illassa halailtiin ja voitettiin

Harjoitusottelurupeama jatkui hernekeittopäivän illassa jälleen yksi tulevan suven paikallisvastustajista kohdaten.

Vastapuolelle asteli torstai-illassa siis yksi kesäsarjan vastustajista ja tälläkin kertaa paikallissävytteinen; VPS-j. Heitä emme ole tainneet koskaan aiemmin kohdata, mutta kesällä 2002 kohtasimme Kutosessa kahdesti VPS/2:n, joka taitaa olla nykyversion jonkinlainen esi-isä. Pelaajaliikennettäkään ei ole seurojen välillä kauheasti ollut, mutta onhan Huikeissa Pojissa toki useita junnuvuotensa Vepsussa pelanneita.

Historiankirjoitusosasto sai Piiskurin piuhojen/piuhattomuuden päähän muutamia tunteja ennen ottelua ja näin Esa kertoili: "Teemat ovat samat kuin edeltävässäkin harjoitusottelussa... miten tyhjää tilaa tehdään ja mitä sen kanssa tehdään. Omaa peliä yritetään kokonaisuudessaan parantaa ja olla lisäksi terävinä erikoistilanteissa. Pelaajatilanne ei anna mahdollisuutta ihan kaikkien ideoiden ja ajatusten testaamiseen, sillä pikkuvammat ja jännitystauti verottavat rivejä. Jännitystauti voi olla seurausta hernekeittopäivästä tai sitten ei. On meillä tänään nyt sentään pieni vaihtovara, joten veitsenterä vältetään ainakin vielä alkuvihellyksen aikoihin. Yhtä kaikki, pelipäivä on juhlapäivä ja kovasti jo odottelemme iltaa."

Vaihtovara oli lopulta jopa yllättävän suuri, sillä tälläkin kertaa naftaliinista oli löydetty uusi takavuosilta tuttu kyläseurapeluri ja lisäksi mukana oli testipelaajan statuksella ollut veijari. Vaihtopelaajia oli siten kaikkinensa passelit neljä kappaletta, joten sen suhteen ei suurempaa hätää ollut. Toimitus missasi edustustehtävien vuoksi alkupalaverin, mutta eiköhän siellä juteltu kaikenlaista jännää. Yleisömääränkin voisi mainita ja se oli pyöreät kolmekymmentä. Mainittakoon nyt sekin tässä vaiheessa, että peliajaksi sovittiin 1½-tunnin vuoroon sovitettava 2*40 minuuttia.

Ottelu alkoi HuiPon hienoisessa hallinnassa ja syöttöpeli jauhoi varsin mukavasti. Ryhmitys pysyi kasassa ja sovitut hommat toteutettiin. Oli siinä joitain puolittaisia yrityksiä ollut aiemminkin, mutta kymmenen minuutin kohdalla maalitili saatiin auki. Käriste riisti hyökkäyspuoliskolla pallon ja Jake pääsi levittämään Janille laitaan. Kipittäjä kirmasi rangaistusalueen laitamaille ja napautti pelivälineen Teemulle jalkaan. Teemu oli noin kymmenessä metrissä, selkä maaliin päin ja puolustaja selässään, mutta futsalistakin tutut koukerot tekivät tuhojaan. Puolustaja hävisi tilanteen, laukaisujalka vapautui eikä vihulaisveskarikaan voinut tarkalle kääntölaukaukselle mitään.

Johtoasemamme horjutti keskittymistä sen verran, että vastustaja pääsi heti seuraavalla minuutilla maalipaikkaan. Alakertamme vain nosteli käsiään, kun peliväline keskisektoriin maasyötöllä pelattiin, mutta Peten maukas torjunta pysäytti painavan laukauksen. Joitain minuutteja myöhemmin vihulaisveskari joutui turvautumaan huippuluokan alaraajatorjuntaan, kun Käriste uhitteli hänen jo kertaalleen rikottua koskemattomuuttaan laatupaikasta.

Vartin kohdalla taikauskoiset näkivät jotain pelottavaa, sillä kuvausryhmämme edustaja lähti liikahtamaan VPS-j:n päätyyn. Kuulemma peli oli pyörinyt siellä, mutta tiesimmehän me Murphyn lain ja kotijoukkue pääsikin mukaan peliin. No ei se tietenkään kuvaajan vika ole ja olemme kiitollisia kaikesta kuvauksellisesta vaivannäöstä. Varsinkin tuollaisissa olosuhteissa, missä valotekijät ovat kutakuinkin järkyttävät kuvaamisen suhteen.

No kotijoukkue pääsikin mukaan peliin, mutta eivät he mitään vaarallisempaa saaneet aikaan. Joitain kertoja syyllisenä/pelastajana oli Rami, joka teki alakerrassamme muutamia massiivisia katkoja. Itse pääsimme tässä tasaantuneessa pelivaiheessa yrittämään joitain kertoja maalintekoa, mutta kelvollisten tonttien kudit eivät tuottaneet lisäystä maalisaldoomme.

Pelikello oli jo puolen tunnin tuolla puolen, kun tuplasimme johtomme. Hema suoritti häikäisevän antijälkiliu'un eli hän makoili jo etuajassa vihulaispuolustajan syöttölinjalla. Hema tosiaan oli noin kymmenen metrin päässä harhasyöttäneestä pakista, mutta aavistus sai hänet laittamaan itsensä maate jo ennen vastustajan kannalta katastrofaalista syöttöä. Teeemu sitten kävi noutamassa katkotun nahkakuulan ja napautti Käristeen vapaaseen paikkaan rangaistusalueella. Käriste ei liikoja odotellut, vaan sijoitti pallon tyyliikkäästi takakulmaan.

Ensimmäisen puoliajan viimeisellä kymmenminuuttisella nähtiin jo aiemmin mainitun lisäksi oikeastaan tasan yksi vaarallisempi tilanne. Vihulaishyökkääjä pääsi rynnistämään keskeltä puolittain vapaasti, mutta perään kirmanneen puolustajan pyyteetön takapaine sekä vastaan singahtaneen Peten maukas vastaantulotorjunta vesittivät sen yrityksen.

Tauolla oli rauhallista. Pelijutuista käytiin levollista keskustelua ja tiettyjä juttuja pyrittiin terävöittämään. Toiselle puoliajalle tehtiin myös pelaajavaihtoja, sillä maalinteossa onnistunut kärkikaksikko otettiin laidalle lepäämään ja hyökkäyspäähän kokeiltiin uusia juttuja.

Toinen puoliaika alkoi kertakaikkiaan tapahtumaköyhästi. HuiPon mylly ei pyörinyt johtoasemassa enää samaan malliin eikä vihulainenkaan saanut takaa-ajoaan käyntiin. Olisi rumaa sanoa, että vartti siinä neppailtiin, mutta melkein siltä se maallikon silmin näytti.

Sitten HuiPon tuore kärkipari tunnisti tilanteen ja antoi oikea-aikaisen paineen vastustajan alakerralle. Ensimmäinen paine iski puolustajaan, jonka palautus molarille jäi hivenen piippuun. Toinen paine iski veskariin, joka joutui hädissään vain suupaisemaan nahkakuulan ulos rangaistusalueelta. Tämän tapahtumaketjun suurin yksittäinen nettovoittaja oli koko HuiPon lisäksi Hema, joka katkaisi lyhyen purkupallon jossain 30 metrissä, ohitti ainoan lähettyvillä olleen puolustajan vartaloharhautuksella ja sijoitti hetkeä myöhemmin pallon lähietäisyydeltä takakulmaan.

Tuon välähdyksen jälkeen ottelu jatkui jonkin aikaa suhteellisen tapahtumaköyhänä, vaikka yhden hyvän kulmapotkuputkipaineen saimmekin aikaan. Parit vaihdotkin siinä tehtiin, jolloin kaikille saatiin kivasti peliaikaa.

Kymmenisen minuuttia ennen loppua kaikki kiva tulikin sitten päätökseenä. Vihulainen sai kulmapotkun, joka toimitettiin kukkupallona maalimme eteen. Sinnehän se sitten jäi elämään ja sitä ei tahdottu millään saada ulos rangaistusalueeltamme, vaikka pääsimmekin usemman kerran päiksi/jaloiksi palloon. Lopulta Peten oli puututtuva nyrkkeineen tilanteeseen ja hän saikin pelivälineen hetkellisesti kauemmaksi, mutta sai tilanteessa epäonnisesti vertavuotavan haavan. Maalivahtimme oli siis ulkona tilanteesta, mutta tilanne eli ja kotijoukkueen saikin upotettua nahkakuulan pömpeliimme useiden yritysten jälkeen. Tämä tapahtumaketju tarkoitti myös sitä, että jouduimme vaihtamaan kopparimme ulos ja hanskoihin puettiin veskariroolista pidempäänkin haaveillut ja penkillä tauosta asti istunut Käriste.

Tuo episodi sotki HuiPon pelin viimeiseksi kymmenminuuttiseksi ja touhussa ei ollut enää juuri mitään järkeä. Käriste selvitti parit tilanteet potkimalla pallon kauemmaksi, mutta kerran kärkäs hyökkääjä pääsi yllättämään hänet riistollaan. Tyhjä maali ei kuitenkaan kelvannut pienestä kulmasta ja täten voimme julistaa Käristeen pelanneen nollapelin noina loppuhetkien sekavina aikoina.

VPS-j - FC Jukola 1-3 (0-2)
0-1 10' Teemu kiepsahduslaukoi 10 metristä. Käriste riisti, Jake levitti ja Jani passasi.
0-2 31' Käriste napautti takakulmaan. Hema antijälkiliukui ja Teemu vapautti.
0-3 54' Hema sijoitti katkottuaan ja vähän juostuaan. Kärkipari vaikutti paineellaan.
1-3 70' Maalinedushässäkkää ei saatu siivottua.

Tämä oli hyvä esitys ja ennen kaikkea positiivinen askel kohti kesää. Juuri ennen alkuvihellystä nähty ja avauskokoonpanon suorittama miesten välisestä ystävyydestä kertova halailurinki hivenen puistatti taustajoukkojen vanhoillissiipeä, mutta olihan se tavallaan merkki oikeanlaisesta peliasenteesta ja komeasti kajahtanut loppuhuuto "HuiPo!" lämmitti mieltä. Vanhoillissiivestä voidaan tässä kohtaa kertoa sellaistakin, että siellä esimerkiksi kilahdetaan siitä, mikäli jonkun pelinumero ylittää tai yrittää ylittää luvun 30. Tässä, kuten lähes kaikessa muussakin, (paras) totuus lienee jossain välimaastossa. Pitää ymmärtää ja hyväksyä maailman muuttuvan, mutta pitää samalla kiinni toimivista jutuista.

Mitä ottelutapahtumiin tulee, niin parempi joukkue voitti. HuiPon pelissä oli monia toimivia aihioita ja homma toimi kivasti sekä ylä- että alapäässä. Yläkerrassa saatiin rakenneltua useampia todella maukkaita maalintekopaikkoja ja ripakopallinen kelvollisia tontteja vielä siihen päälle. Alakerta toimi kokonaisuudessaan kerrassaan hienosti, vaikka joitain hassuja paikkoja vihulaisellekin siunaantui. Ottelu oli tunnelmaltaan rauhallinen, mutta silti HuiPon asenteessa oli oikeanlaista jämäkkyyttä. Illan annin voisi summata säänhaltijan tekoja ja vastustajan värejä lainaten. Ennen ottelua maa oli musta, mutta kotiin lähdettiin neitseellisessä valkeudessa.

Piiskuri-Esa piti näkemästään ja summasi sen seuraavasti: "Esitys oli mainio, kuten asennekin. Homma toimi molemmissa päissä ja onnistumisprosentiksi voisi antaa ainakin 80%. Peten loukkaantuminen oli valitettava sekä hänen itsensä että pelimme kannalta, sillä siinä katosi kaikenlainen kontrolli viimeiseksi kymmenminuuttiseksi. Kaikki pelaajat suoriutuivat hienosti ja olikin sinänsä vaikea tehdä vaihtoja. Niitä kuitenkin tehtiin, sillä kyseessä oli harjoitusottelu, mutta ketään ei otettu sivuun huonojen otteiden vuoksi... ei todellakaan. Yksittäisiä pelaajia en lähde tässä kohtaa sen tarkemmin arvioimaan, mutta yhden kohdalla teen poikkeuksen. Naftaliini-Pepen esitys ja etenkin asenne olivat juuri sellaisia, joita haluan nähdä kaikilta. Ei pelleillä, mutta pidetään pilke silmäkulmassa - ollaan tosissaan, mutta ei vakavissaan. Ja tämä kaikki vaihtopelaajan roolissa. Tämä oli kokonaisuutena mallikas esitys ja tästä on hyvä jatkaa."

Viimeisessä osiossa unohdamme nykyisyyden ja keskitymme sekä tulevaan että menneeseen. Tämä tulos oli sinänsä merkityksellinen, sillä se oli FC Jukolan ensimmäinen voitto harjoitusottelussa liki (terveisiä Radio Rockin Harri Moision matematiikanopettajalle) kahteen vuoteen. Kahden vuoden kuiva kuiva kausi jäi kahta päivää vajaaksi ja tuona aikana ehdittiin pelata yhdeksän treenimatsia ilman voittoa. Tulevista harjoituskoitoksista voidaan kertoa sen verran, että HuiPo osallistuu ainakin VEK:n kevätturnaukseen ja varsinainen kenraalimittelökin on suunnitteilla. Tuleviin tapahtumiin kuuluu myös huominen saunailta, missä on tarkoitus palaveeratakin ja asettaa tarkempia askelmerkkejä tulevalle sesongille.

Kuiva kausi on poikki harjoitusottelukentällä. Toivottavasti se on sitä myös saunaillassa. Kohti kesää, HuiPo!

Viimeksi muutettu 18 maalis 2016
free joomla templatesjoomla templates
FC Jukola - ???

-
-

-
PeFF - FC Jukola
3-0
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2018  FC Jukola