29 huhti 2016

Retkiottelun tuliaiset jäivät kovin vähäisiksi

Voitollisen sarja-avauksen jälkeen oli aika ensimmäisen vierasottelun. Tiemme veisi meidät kauemmas pohjoiseen kuin koskaan aikaisemmin.

Suuri tekijä pohjoisen retkellemme oli vaihtuneessa sarjatasossamme. Siinä missä divisioonat Kutosesta Neloseeen pelataan Vaasan piirin sisäisinä, niin Kolmonen on yhteinen keski-Pohjanmaan piirin kanssa. Tuosta piiriasiasta johtuen illan vastustaja Esse IK oli toimitukselle ennakkoon varsin tuntematon tapaus. Sen verran oli kuitenkin tullut aiemminkin eri sarjoja ainakin tuloksien kautta seurattua, että vastaan oli asettumassa hyvätasoinen Kolmosdivarijoukkue. Esse IK on Pedersören Ähtävältä, mutta siellä emme varhaisen ajankohdan vuoksi pelanneet, vaan ottelu pelattaisiin länsikentän tekonurmella Pietarsaaressa.

Oma lähtötilanteemme oli juuri niin tavallinen kuin se vain pienen kyläseuran toimintatavoilla pystyi olemaan. Edellisen ottelun jälkeen treenattu kerran ja vierasreissuun taasen lähdettäisiin riittävällä miesvahvuudella. Toki poissaoloja oli kutakuinkin saman verran tai jopa hivenen enemmän kuin Jukolassa on veljeksiä, mutta jotain sellaista me olemmekin budjetoineet keskimääräiseen otteluun. On loukkaantumisia, työesteitä ja erilaisia satunnaisesteitä.

Piiskuri-Esan aamupäivätunnelmat: Hyvillä mielin lähdetään tänään Esse IK:n vieraaksi. Mukaan saadaan iskukykyinen ryhmä, vaikka poissaolojakin piisaa, mutta sehän on vain normaalia. Vastustajan olen nähnyt pelaavan FC Korsholmaa vastaan (2-2) ja tiedän joukkueen pelitavan. Essen ryhmässä on muutamia todella nopeita sekä taitavia pelaajia ja heidät täytyy huomioida illan ottelussa. Illalla täytyy myös olla tarkkana erikoistilanteissa, joista nyt esimerkkinä voisi mainita kulmapotkut. Pyritään pitämään vastustaja aisoissa niissä ja hyödyntämään omat tilanteemme. Odotusarvona on todella kova vääntö sarjapisteistä.

Matkaan lähti lopulta 14 pelaajan iskujoukko, kun taas kahdeksan tärkeää pelaajaa oli estyneinä. Taustojakin oli tällä kertaa verottu, mutta välttämättömimmät velvollisuudet saatiin kyllä hoidettua, vaikka vt. joukkueenjohtaja yrittikin liikaa murehtia ja kehitellä mielessään olemattomia. Menomatka oli sujuva ja perillä oltiin hyvissä ajoin. Keskuskentän uumenissa vaihdettiin varusteet, kuunneltiin ohjeistukset ja siirryttiin kentän laidalle odottelemaan omaa pelivuoroamme. Sää oli ottelun alkaessa pilvessä, lämpötila 5°C ja välimallin tuulikin muistutteli olemassaolostaan. Myyntipiste palveli yleisöä ottelutapahtuman aikana ja tuota yleisöä oli paikalla viitisenkymmentä.

Ottelu alkoi kannaltamme sangen mallikkaasti, vaikka sen vaarallisemmat maalipaikat uupuivatkin. Tahtipuikko oli kuitenkin hienokseltaan hallussamme ja joitain yrityksiämme saimme vietyä aivan rangaistusalueelle asti. Vastustajan alakerta oli joissain keskityksissämme vielä epätasapainossa ja liikkeessä kohti omaa maaliaan, mutta laidalta viuhuneet pallot eivät olleet riittävän tarkkoja eivätkä kakkospallojen kimmokkeetkaan osuneet kohdille. Lupaavimman näköinen paikkamme tuli, kun matala poikittaissyöttö tavoitti Teemun rangaistuspilkun kohdalta, mutta suora laukaisuyritys vesittyi epäpuhtaaseen osumaan. Jos oli hyökkäyspelimme alussa kuitenkin suhteellisen vaaratonta, niin vielä vähemmän uhkaa tuottivat kotijoukkueen hyökkäykset, joita ei oikeastaan ollut alussa lainkaan.

Tuohon tuli kuitenkin muutos noin kahdenkymmenen peliminuutin kohdalla, kun ote alkoi siirtyä kotijoukkueelle. Nopeasti siinä tuli ensimmäinen takaiskukin ja toimitus luuli katselevansa jalkapallokentälle sijoittuvaa "Lemony Snicketin surkeiden sattumuksien sarjan" uudelleenfilmatisointia. Koko tapahtumaketju sai alkunsa keskiviivan läheisyydessä, kun hyökkäysvuoro vaihtui arvelluttavin keinoin kotijoukkueelle. Sen jälkeen pallolteltiin rangaistusalueemme läheisyydessä varmaankin 20 sekuntia ja sinä aikana meillä oli useampia paikkoja purkaa peliväline kauemmas. Kaiken tuon flipperivaiheen jälkeen nahkakuula päätyi noin 18 metrissä seisseen kotipelurin jalkaan. Paikaltaan seissen hän suoritti oikeanoppisen kärkipotkun ja tekonurminuoliainen läpäisi jollain ihmeellisellä tavalla vapputorin ihmismerta muistuttaneen maalinedusruuhkan vain painuakseen pystypuun kautta pömpeliimme. Hetken näytti jo siltäkin, ettei koko laukaus jaksaisi edes maaliin asti, mutta kostea tekonurmi ruokki ratkaisevasti pallon liikemäärää ja kannaltamme surullinen tapahtumaketju sai päätöksensä.

Tuossa vaiheessa pelimme ei toiminut oikeastaan lainkaan. Jonkin aikaa siinä etsiskelimme itseämme, mutta onneksi vastustajakaan ei sentään päässyt paikoille. Jonkun ajan kuluttua saimme pienet maalinedusmylläkät kehiteltyä, mutta lopullinen terävyys loisti poissaolollaan, kuten vastustajan vaarattomissa kaukolaukauksissakin.

Ottelua ratkottiin jo ensimmäisen puoliajan loppuhetkillä, kun kotijoukkue sai niin kovin mielestä aiheettoman rangaistuspotkun. Jos siinä suhteellisen seisovassa tilanteessa oli muka nähtävissä puolustajamme rike, niin miten ihmeessä kotipelaajan paljon pahempi rike jätettiin viheltämättä joitain sekunnin kymmenyksiä aiemmin, sillä sen turvin hän ylipäätään pääsi pallon lähituntumaan. Rangaistuspotku lauottiin alakulmaan ja takaa-ajoasemamme oli jo kaksi maalia.

Muutamaa minuuttia myöhemmin oli mahdollisuus kaventaa, kun Jani pääsi rangaistusalueen kulmalta vauhdilla rangaistusalueen sisälle. Topparin täydestä juoksusta suorittama holtiton ja pelivälineeseen osumaton liukutaklaus aiheutti laukomassa olleen kipittäjän kumoutumisen, mutta peliä jatkettiin hämmennyksen vallassa maalipotkulla. Juuri ennen taukoa kotijoukkueella oli kelvollisen oloinen puskupaikka, mutta nuppaus saatteli pyörylän maalikehikon ohitse.

Tauolla pyrittiin saamaan muutosta. Oma pelimme oli ollut hampaatonta ja takaa-ajoasemassa täytyisi saada jotain aikaankin. Ryhmitystä muutettiin, terävyyttä peräänkuulutettiin ja hoitotoimenpiteitäkin pelikyvyn ylläpitämiseksi suoritettiin.

Toinen puoliaika alkoikin sitten osaltamme ihan terävästi, mutta hyökkäysten päättämisessä oli edelleen valtavia vaikeuksia. Ongelmia oli ainakin siinä, että pidemmät syötöt suunnattiin jatkuvasti väärille alueille, mistä asiansa osanneen kotipuolustuksen oli helppo ne siivota. Toisekseen reagointi- ja aavistelupeli uupui lähes täysin ja siten taistelupallot jäivät kaivamatta omalle joukkueelle.

Ottelu eteni etenemistään ja ryhmityksemme nousi nousemistaan. Tämä avasi kotijoukkueelle vastahyökkäyspaikkoja, joista selvittiin harventuneen alakerran atleettikatkoilla, Peten parilla torjunnalla ja välillä kotijoukkueen suosiollisella avustuksella. Tunnin kohdalla taivas repesi ja varttitunnin mittainen kevätkuuro tiputteli välillä vettä runsaastikin. Viimeisen puolituntisen aikana haettiin tuoretta voimaa niillä kahdella kenttäpelaajavaihdolla, jotka tällä kertaa olivat käytettävissä.

Ottelu näytti olevan jo valumassa lopullisesti karvaisista pikkukätösistämme, kun kapteeni päätti puhaltaa hiipuvaan toivonkipinään vielä voimaa. Juke oli pallon kanssa keskiympyrässä ja kotijoukkueen linja-autoryhmitelmän lähimpään edustajaan oli matkaa. Monet odottivat toimitusta jompaan kumpaan kulmaan, mutta Juke havaitsi kotikopparin ottaneen turhan monta askelta maaliviivaltaan. Potkuteknisesti loistavaa puolenvaihtoa muistuttanut laukaus lähti matkaan painavana ja hetkistä myöhemmin verkko heiluikin kavennusmaalimme merkiksi. Lähtöpiste oli tosiaan keskiympyrän sisäpuolella ja hyökkäyspuoliskolla, joten maalintekoetäisyydeksi voitaneen arvioida noin 47 metriä. Huikea maali, kerta kaikkiaan!

Kavennusmaali herätti joukkueen vihdoin kunnolliseen taisteluun, mutta kotijoukkue puolusti omaa rangaistusaluettaan ihailtavan hienosti emmekä millään saaneet kunnollisia maalipaikkoja aikaan, vaikka massiivisia mylläköitä sinne kehkeytyikin. Kaikki oli pelissä ja ryhmitys ylhäällä, joten vastustajalla oli väyliä vastahyökkäyksiin purkupallojensa jälkeen. Yksi tuollainen ratkaisikin ottelun lopullisesti varsinaisen peliajan viimeistä edeltävällä minuutilla, kun kotipeluri pääsi ajamaan vasemmalta lähietäisyydelle ja sijoittamaan pallon maaliimme.

Ottelun lisäajalla lukemat repesivät vielä lisää, kun useiden metrien paitsioasemasta karattiin läpiajoon ja maalintekoon. Joskus nuo paitsioarviot voivat olla värilasien vuoksi värittyneitä, mutta tällä kertaa ei ollut niin. Alimmat pelaajamme seisoivat syöttöhetkellä kentän valkoisella keskiviivalla ja syötön saanut läpikarkaaja useita metrejä heidän takanaan. Olisiko sitten pienempää kenttäaluetta rajannut keltaviiva sotkenut liputtajan näkemyksen, mutta maali kuitenkin hyväksyttiin oman kenttäpuoliskon sijaintiin vedoten. Lisäajalla tapahtui vielä jotain Huikeille Pojille turhankin tyypillistä. Saimme repimisrikkeestä rangaistuspotkun, mutta Maikin kuti nousi yli poikkipuun. Olemme nyt hassanneet kauden molemmissa otteluissamme rangaistuspotkun ja tahti tuntuu noudattelevan viime kauden meininkiä, jolloin ainoastaan kaksi seitsemästä rangaistuspotkustamme onnistui. No ei se mitään tällä kertaa ratkaissut, vaan ottelu oli hävitty jo aiemmin.

Esse IK - FC Jukola  4-1 (2-0)
1-0 22' kärkkäri päätti pitkähkön tapahtumaketjun, jonka aikana mikään ei mennyt kannaltamme hyvin
2-0 38' rangaistuspotkusta
2-1 82' Juke kaukolaukoi 47 metristä yli hölmistyneen kotikopparin
3-1 89' vasemmalta sisään ja matala laukaus ratkaisi ottelun lopullisesti
4-1 90+1' lähihistorian selkeimmästä paitsiosta läpiajoon ja maalintekoon

Ottelupöytäkirja

Yhteenvedon voisi oikeastaan aloittaa toteamalla, että Huikeiden Poikien eilinen esitys oli hampaaton ja omassa tekemisessä oli sen verran puutteita, ettei tuollaisella esityksellä ole kauheasti odotettavissakaan. Jalkapallo on maalintekopeli ja siinä epäonnistuttiin pahasti. Maaleja tehdäkseen täytyy saada maalipaikkoja aikaan ja niitä ei eilen liiemmin ollut, vaikka murtautumisalueille pääsimmekin aivan riittävästi. Jotain se kertoo, että Juken maali oli likimain ainut maalia kohti lähtenyt laukauksemme. Ottelussa oli myös monia itsestämme riippumattomia tapahtumia, jotka olisivat yksittäistapauksina olleet helpommin sulatettavissa, mutta nyt niiden runsaanpuoleinen kasaantuminen teki tilanteesta entistä vaikeamman. Takaa-ajoasemassa oli otettava poskettomiakin riskejä, jotka sitten lopulta konkretisoituivat kannaltamme liian jyrkäksi ylämäeksi kavuttavaksi.

Piiskuri-Esa: Ottelu alkoi hyvin ja tuntui siltä, että tämähän hoituu. Jonkin ajan kuluttua kotijoukkue pääsi kuitenkin peliin paremmin mukaan. Alakerrassa tuli virheitä ja rangaistuspotku oikeastaan paketoi jo homman. Omia maalipaikkoja ei vain saatu rakennettua. Siirryttiin 4-4-2:een, mutta sekään ei auttanut. Paikkoja ei saatu eikä oikein laukauksiakaan. Otan omaan piikkiin sen, että aloitin 4-5-1 ja se ei vain tunnu toimivan meillä. No ei tässä auta vaipua synkkyyteen. Olihan meillä pelaajapuolella pahojakin poissaoloja, mutta ei sen taakse voi mennä. Nyt keräämme itsemme ja käännämme katseemme tuleviin koitoksiin.

Kapteeni-Juke: Lopputulos 4-1 ei kyllä kerro koko totuutta joukkueiden tasoerosta, mutta ehkä kotijoukkuella oli vähän kovempi nälkä eilisessä ottelussa. Positiivista oli se, että pystyttiin nostamaan tasoamme edes aavistuksen toiselle puoliajalle, sillä avauspuolisko oli uneliasta touhua. Opettavaista oli se, että viimeistään nyt kaikkien pitäisi tietää, kuinka paljon duunia täytyy tehdä saadakseen pisteitä tässä sarjassa. Odotan jo innolla heinäkuun revanssia, sillä tästä jäi kyllä aavistuksen paha maku suuhun! Nyt täytyy vain joukkueena unohtaa tämä ottelu, niin palataan taas voittojen tielle ensi viikon kuumassa paikallisottelussa!

Ei tässä tosiaan auta kuin kääntää katseet ja keskittyminen tulevaan. Vappuviikonloppu palautellaan ja maanantaina varmaankin pallotellaan keskenämme. Tiistaina pelataankin sitten jo pisteistä ja tuolloinkin matkaamme pohjoiseen. Tosin matka on tällä kertaa huomattavan paljon lyhyempi ja kohteemme on paikallisottelu FC Korsholman vieraana.

Otetaan tästä oppia ja ollaan ensi kerralla parempia, niin hyvä tästä tulee. Kaksi takana, kaksi tusinaa edessä. HuiPo!

Viimeksi muutettu 03 touko 2016
free joomla templatesjoomla templates
FC Jukola - ???

-
-

-
PeFF - FC Jukola
3-0
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2018  FC Jukola