18 touko 2016

Ensimmäiset vieraspinnat

Viides ottelukierros toi kesän ja kesällä tarkoitetaan tässä kohtaa vuoden ensimmäistä jalkapalloilullista tapahtumaa luonnonnurmella.

Vuoden ensimmäisen nurmitunteen saadaksemme matkasimme pohjoisemmaksi kuin koskaan aiemmin seurahistoriassa, nimittäin Kruunupyyhyn. Paikallisella keskuskentällä meitä odotteli Hovsala BK ja tiukan mittelön oletimme olevan edessä, vaikka vastustaja varsin tuntematon ennakkoon olikin. Olemme jo tässä lyhyellä Kolmosdivaritaipaleellamme ehtineet huomata, että vastus on jokaisessa ottelussa kovaa luokkaa ja varsinkin vieraskentillä pitää todellakin pistää parastaan, mikäli mukaan haluaa jotain muutakin kuin kokemusta. Oma vieraspistesaldomme oli ennen tätä ottelua pyöreä nolla, joten siihen lähdettiin hakemaan muutosta. Sivuhuomatuksena voitaneen mainita, että ottelua edeltävänä yönä lämpötila laski Kruunupyyssä hetkellisesti pakkasen puolelle. Eihän tuollainen pikkupiipahdus mihinkään vaikuta, mutta kunhan nyt tuli mainittua tuollainen yksityiskohta ennen vuoden ensimmäistä luonnonnurmikoitosta.

Oma lähtötilanteemme oli kelvollinen ja matkaan olikin lähdössä pääluvultaan ihan riittävä joukkio. Useat loukkaantumiset verottivat edelleen rivejämme eikä pöytäkirjaa nyt täyteen saataisi, mutta oli penkillekin sentään asettaa muutamia valttikortteja. Valmistautuminen oli ollut rauhallista ja olimme treenanneet edellismatsin jälkeen noin puoli kertaa. Tuolla vuoronpuolikkaalla oli sen verran kiihkeä hetki, että ihan siellä veri lensi. Noin muutoin suurin muuttunut tekijä oli se, että tällä kertaa matkaa taitettaisiin linja-autolla, mikä ei ole kovinkaan yleinen matkustustapa, mikäli pienen kyläseuramme seurahistoriaa tutkailee kokonaisuutena. Ennakkoon juttujen epäiltiin keskittyvän tiistaina dramaattisesti ratkenneeseen fantasiamanagerointiin, illemmalla pelattavaan Eurooppaliigan finaaliin sekä kaikenlaiseen normaaliin levottomuuteen, mitä nyt nuorukaiset päässään pyörittelevät.

Hyviin sujuneen matkan jälkeen rantauduimme tihkusateiseen Kruunupyyhyn. Siellä meitä odotti täpötäysi urheilutalo, kun jonkinlainen kunnallinen voimisteluesitys oli vetänyt paikalle jumppaajia kaikista ikäluokista. Urheilutalon vierestä löytyi ajankohtaan nähden oikeinkin hyväkuntoinen nurmikenttä, mikä saatiin lopulliseen iskuunsa, kun maalit kannettiin viereiseltä hiekkakentältä. Yleisöä valui paikalle kenties nelisenkymmentä ja heitä palveltiin myyntipisteen voimin. Vieraskannattaja totesi tarjonnan varsin maistuvaksi.

Itse ottelu alkoi sangen tarkkailevissa merkeissä, mutta varsin nopeasti nappasimme tahtipuikon pikkujalkoihimme. Ensimmäiset paikat olivat sellaisia 300-500 taalan tontteja, mutta niistä ei vielä tulosta saatu aikaan. Vastustaja pyrki hyökkäämään sähäköillä pystyrynnistyksillä, mutta ne katkottiin tai selvitettiin ilman sen suurempaa vaaraa.

Ensimmäinen puoliaika oli puolivälissä, kun pienen kyläseuramme edustusjoukkue siirtyi johtoon. Jake teki oikeinajoitetun pystyjuoksun keskikaistaa pitkin ja Janin maukas viistosyöttö tavoitti kylänmiehen miehekkään rintakehän. Kylänmies jännitti itsensä jouseksi ja kimmautti pelivälineen viereensä Käristeelle. Käriste ei paljoa odotellut, vaan tinttasi nahkakuulan voimalla pömpeliin.

Seuraavilla minuuteilla oli vielä Janin blokattu pusku ja Heman takatolppataistelu veskarin kanssa, mutta sen jälkeen urheilullinen kotijoukkue sai otetta itselleen. Siinä olikin parikin todellista vaaranpaikkaa, mutta Pete oli jälleen kerran todella hyvällä pelituulella ja selvitti mm. 85-prosenttisen läpiajon massiivisella vastaantulolla.

Tauon tärkein tapahtuma oli, kun toimitus löysi hukkuneet hanskansa. Joukkue puolestaan jutteli rauhallisesti ja keskikentän toimintaan tehtiin tarkennuksia. Yleisellä tasolla oltiin sitä mieltä, että kaikkea tekemistä voisi vielä terävöittää.

Toinen puoliaika ei kuitenkaan alkanut mitenkään timanttisesti taukopuheista huolimatta. Kotijoukkue hallitsi ja ensimmäinen vaaran paikka syntyi painavasta vapaapotkusta. Pete arvioi tilanteen oikein eikä yrittänytkään liimata kutia, vaan nyrkkeili pelivälineen selvemmille vesille. Kymmenisen minuuttia otimme vastaan ja sitten saimme jälleen hyökkäyksiä aikaan. Yhdestä niistä tuplasimme johtomme, kun Hema kurotti pallon itselleen ja sijoitti sen kymmenestä metristä takakulmaan. Maalilaukausta edelsi Maikin diagoonipallo rangaistusalueen rajalle ja Janin satanolla voittama pääpallo.

Jos ottelun luuli ratkenneen tuohon, niin väärässä oli. Kotijoukkue painoi peliä hirvittävällä vimmalla päätyymme ja olimme jonkun aikaa köysissä. Jonkun hetken siinä kestimme, mutta sitten yhden kulmapotkun jälkitilanne jäi katkomatta ja kotipeluri pääsi sijoittamaan kavennuksen lähietäisyydeltä.

Jos luuli kotijoukkueen ottaneen hallinnan kavennusmaalin jälkeen, niin väärässä oli. Huikeat Pojat eivät hekään saaneet juuri mitään aikaan, mutta peli saatiin ohjattua vaarattomille alueille ja siten aikaa tapettua kellosta. Peli oli tässä vaiheessa todella sekavaa, osittain väsymyksen ja liukkaan kentänkin takia, mutta jonkunlainen ideaköyhyyskin oli vallalla.

Viimeisellä kymmenminuuttisella se oli oikeastaan HuiPo, jolla oli maalipaikkoja, mutta naulaa ei saatu lyötyä arkkuun hyvistäkään paikoista. Kotijoukkue ei päässyt lähellekään tasoitusta, mutta ainahan sitä jännittää, jos johtoa on vain maalin verran. No me kestimme annetut kolme lisäminuuttiakin ja seurahistorian ensimmäinen vierasvoitto Kolmosdivarissa näki päivänvalon Kruunupyyn harmaassa illassa.

HBK - FC Jukola 1-2 (0-1)
0-1 23' Käriste pommitti. Jake ja Jani alustivat.
0-2 58' Hema sijoitti. Maikki ja Jani tekivät esityön.
1-2 63' Kulman jälkitilannetta ei saada poikki ja läheltä tuikattiin.

Ottelupöytäkirja

Ei tämä nyt koko aikaa niin kaunista ollut, mutta kyllä HuiPon voi sanoa ansainneen voittonsa. Oli meillä sen verran enemmän maalipaikkoja ja peliä veimme muutenkin pidempiä aikoja. Ei tässä sarjassa ole helppoja matseja ja varsinkin vieraissa on usein vaikeaa, joten tämä tulos maistuu.

Kapteeni-Juke: Tärkeät  vieraspisteet saatiin tänään, vaikka omassa pelaamisessa oli normaalia enemmän haasteita. Tiedä sitten, että johtuiko se "vieraasta" nurmialustasta vai mistä, mutta kaunista se ei ollut missään vaiheessa. Vastustajakin kontrolloi palloa oman osansa peliajasta, mutta puolustussuuntaan joukkueemme pelikuri pysyi riittävällä tasolla ja vastustaja saatiin yhtä maalia lukuunottamatta pidettyä pois vaara-alueelta. Positiivista kuitenkin, että huonollakin pelillä saatiin luotua riittävästi maalipaikkoja ja tehtyä riittävät osumat, joilla saatiin tärkeät kolme pistettä. Oli menestyvän joukkueen esitys tänään, kun huonollakin pelillä saatiin naarattua täysi pistepotti.

Jarno: Aika on pysähtynyt Kruunupyyssä. (tuijotti tulostaulun kelloa ja epäili sen käyvän hitailla)

Piiskuri-Esa (seuraavana aamuna): Puntaroituani ottelua nukutun yön yli, niin mieli on kääntynyt positiiviseksi. Hyvä joukkue voittaa huonollakin pelillä, nyt tiedän senkin. Olihan meillä paikkoja tappaa peli, mutta ehkä vielä tässä vaiheessa "outo" alusta teki luonnollisuudellaan tappohommista vaikeaa. Olen tyytyväinen poikiin.

Tästä jatketaan ensi viikon torstaina. Silloin meidän piti alunperin päästä varsinaiselle kotikentällemme Huutoniemelle, mutta ottelu on siirretty Raviradan nurmelle. Emme me siitä liian pahoillamme ole, mikäli Hutskin sametin loppukesän kunto on siitä kiinni. Kunhan pelataan ja pelataan luonnonnurmella, niin kaikki on hyvin.

Vieraissakin natsasi, vaikka Huikeat Pojat kunnollisia ovatkin. Tästä on kiva jatkaa, HuiPo!

Viimeksi muutettu 19 touko 2016
free joomla templatesjoomla templates
FC Jukola - ???

-
-

-
PeFF - FC Jukola
3-0
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2018  FC Jukola