09 elo 2016

Sirkuksia ja sateenkaaria

Säältään vaihteleva elokuun tiistaipäivä oli kääntymässä iltaan, kun Kolmosdivarin tiheät rattaat pyörivät jälleen.

Tällä kertaa saimme vieraita Kruunupyystä. HBK oli edennyt kaudella pisteiden valossa sangen nihkeästi, mutta laaja urkintakoneistomme kertoi piristyneestä peli-ilmeestä, kun hovsalalaiset taistelivat kynsin hampain sarjapaikastaan. Kevään keskinäinen koitos oli sangen tasainen vääntö, mutta onnistuimme nappaamaan pohjoisesta seurahistorian ensimmäisen kolmosdivarivierasvoiton. Ei ollut mitään syytä olettaa kuin, että nytkin saisi laittaa parastaan, mikäli Hutskin lyhyelle kotivoittoputkelle haluttaisiin jatkoa.

Huikeiden Poikien lähtökohdat olivat omituisuudessaan liki hämmentävät. Alla oli perjantailta surkea vierasesitys ja pyhäpäivältä perutut treenit, kun muonavahvuudesta alle viidesosaa olisi kiinnostanut kokoontua kehittämään itseään sekä joukkuetta. Sitten tultiin tiistaihin ja ensimmäistä kertaa tällä kaudella piti raihnaisimpia, jos ei nyt heittää yli laidan niin, jättää kokoonpanon ulkopuolelle. Pöytäkirjaan ei saa merkitä 18 pelaajaa enempää ja HuiPolla oli pitkästä aikaa täysi lapullinen pelureita käytössään. Pelaajamäärä ei vaikuttanut ottelutavoitteeseen, vaan se oli sama kuin aina ennenkin; voitto.

Ottelupaikalle siirryttäessä huomattiin, että toinenkin sirkus oli perinteisellä Huutoniemen vuosivisiitillään, sillä ilmeisesti kirkkaalta väkijuomalta nimensä saanut Sirkus Finlandia viihdytti väkeä läheisellä hiekkakentällä. Meidän oma sirkuksemme puolestaan houkutteli paikalle nelisenkymmentä silmäparia ja heitä varten säidenhaltija näytti liki koko repertuaarinsa. Onneksi sadekuuro keskittyi aivan loppuhetkille, joten sateenkaarikatsomo ei tyhjentynyt ennen aikojaan. Kenttä oli ihan hyvässä syyskunnossa, mutta ehkäpä nurmi olisi voinut senttimetrin tahi kaksi lyhyempi.

Ottelu alkoi todella vauhdikkaasti ja huomasi molempien joukkueiden tulleen pelaamaan. HuiPo vei avausminuutteja ja sitten vierailla oli oma hyvä vaiheensa. Omat hyökkäysaihiomme eivät tuottaneet alussa aivan timanttisia maalipaikkoja, mutta Pete joutui kerran jopa kaatumaan kyljelleen, kun vihulainen ei suvainnut suunnata laukaustaan kohti.

Reilu kymppi oli takana, kun karusellimme jauhoi avausmaalin aikaiseksi. Rangaistusalueen rajoilla ja sisälläkin nähtiin pallotteluamme ja viimein Hema neppasi keskityksen takatolpalle. Siellä nahkakuulasta taisteltiin ankarasti ja pyörylä kimposi Jakelle kymmeneen metriin. Kylänmies ei liikoja ihmetellyt, vaan pommitti pallon takakulmaan.

Avausmaalin jälkeen oli hivenen seesteisempi jakso, jolloin toimitus keskittyi lähinnä olemaan koko kentän pallopoika. Siellä ryteiköissä pyöriessä tuli pelastettua Kiistonkin pallo, jonka olivat sinne treeneissään hukanneet. Täytyy toki mainita keltapaitojen pallon löytyneen ohikulkijan avustuksella, mutta toimitus kuljetti sen vakoilemaan jääneille Kiisto-koutseille 150 metrin päähän. Makkarapalkintoa siinä lupailtiin ja täytynee pitää asia mielessä.

Siinä pelikellon pyöriessä puolen tunnin molemmin puolin nähtiin taas maalintekoyrityksiä. Enemmän niitä HuiPolla oli, mutta eivät vieraatkaan mitenkään hampaattomia olleet. Ja kun emme upottaneet omista laadukkaistakaan paikoistamme, niin vihulainen kävi kuittaamassa ottelun tasoihin. Läpi ottelun heidän matalat keskikaistasyöttönsä tuottivat meille ongelmia ja tällaisella tavalla he saivat pelattua pelaajansa varsin avoimeen laukaisupaikkaan rangaistusalueen rajalle. Sijoitus oli riittävän tarkka ja lukemat tasan.

Tasoitus herätti HuiPon nostamaan kierroksia ja seuraavat minuutit olivat aivan huikeaa maalipaikkajauhantaa koneistoltamme. Jake laukoi poikkipuuhun, Mauno pommitti lähietäisyydeltä hivenen ylitse ja sitten siirryimme takaisin johtoon. Aapo sai pelivälineen oikeaan laitaan ja suoritti voimadiagonaalikuljetuksen. Samaan aikaan Hema rynnisti keskikaistalla kohti maalia ja sinnehän se Aapon A-luokan poikittaisnurminuoliainen napsahtikin ja Hema ohjasi pallon pömpeliin ehkä noin 8 metristä. Ennen taukoa Jakella oli vielä maukas maalipaikka, mutta epäpuhdas osuma vesitti tilanteen. Tilastoihin kylänmies kuitenkin kuittasi itsensä vielä toisenkin kerran, sillä keskialueen kolhusta nousi keltainen.

Tauolla juteltiin niitä näitä. Oltiin tyytyväisiä omaan tekemiseen avauspuolikkaalla, mutta samalla etsittiin parannuskeinoja. Vastustaja ei todellakaan tuntunut miltään neljän pinnan sarjajumbolta, vaan heidän kanssaan sai todellakin pistää parastaan. Janilla ahdisti kinttua sen verran, että hän kipitti koko tauon ajan, ettei alaraaja jäykistyisi. Ollaan tässä kuitenkin sen alhaisella sarjatasolla, että tuollainen toiminta aiheutti väkisinkin hämmennystä ja hymyilyä.

Toinen puoliaika alkoi sekin kovalla temmolla ja peliväline liikkui vikkelään juuri sopivan kostealla nurmella. HuiPo oli siinä mielessä aikaansaavempi, että me pystyimme jauhamaan tasaiseen hyviäkin maalipaikkoja, mutta lisäosumat odotuttivat. Taivas oli tässä vaiheessa todella synkkä, mutta vesipisarat pysyttelivät poissa ja itse peli toi kirkkautta katsojille.

Oltiin lähestymässä tunnin kohtaa, kun yksi hyökkäyspään mainio syöttökombinaatiomme jauhoi Artolle vapaan väylän kohti maalia. Hän tuli sukitetuksi ja pallo vietiin aiheellisesti yhteentoista metriin. Juke otti tälläkin kertaa laukaisuvastuun ja tuplasi johtomme varmalla sijoituksella.

Vieraat nostivat tässä vaiheessa riskitasoa ja saimme useamman maukkaan vastahyökkäysmahdollisuuden. Viimeisissä ratkaisuissa oli kuitenkin toivomista ja silloinhan ei lisämaaleja synny. Vaihtorulettikin jauhoi ja jossain vaiheessa se tuntui rauhoittavan menoa hetkeksi.

Vieraat jaksoivat yrittää ja saivatkin aikaan joitain kelvollisia maalintekoyrityksiä. Pete kuitenkin hoiti ne, jotka maalia kohti tulivat. Enimmäkseen tässä vaiheessa kuitenkin kamppailtiin keskialueen herruudesta ja yhdestä väännöstä nousi Samulille lappu.

Viimeinen vartti käynnistyi ja meillä oli useita laatupaikkoja lyödä ottelulle viimeinen niitti. Heman puoliläpiajolaukaus meni torjunnasta noin millin pystypuun ohitse ja seuranneesta kulmapotkusta Juke nuppasi avoimesta lähipuskupaikastaan metsikköön. Heti perään Käriste katkaisi lyhyen avauksen, mutta pommi karkasi etusivuverkkoon. Aapokin pisti pallon pöpelikköön 20 metristä ja hetkistä myöhemmin samainen herra ohjasi kuudesta metristä ohitse. Samulillekin aukesi avoin laukaisupaikka 16 metriin, mutta taustametsikkö imi senkin yrityksen.

Viimeisellä kympillä vieraat hakivat vieläkin maaleja ja yksi maalinedushässäkkä olikin tuottaa kavennuksen. Viitisen minuuttia ennen loppua laukaus puolestaan karkasi ohi takatolpan kelvollisesta paikasta ja sen jälkeen Aapo oli karata läpi. Maalivahti ehti kuitenkin kaataamaan hänet, joten saimme vapaapotkun ihan kivasta paikasta. Se jäi tuloksettomaksi, mutta vieraat nousivat vielä uhittelemaan. Keskikaistasyöttely tuotti avoimen maalipaikan varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla ja se hyödynnettiin. Tuo herätti HuiPon ja luukut lyötiin kiinni. Kolmeminuuttinen lisäaika ei nähnyt enää kummoisiakaan tapahtumia, kun pidimme pelivälineen hallussamme ja kaukana maalistamme. Loppuhetkien sadekuuro oli kastellut ympäristön ja sateenkaari kurkisti metsän yllä, kun loppuvihellys viimein varmisti kotivoittomme.

FC Jukola - HBK 3-2 (2-1)
1-0 12' Jake laukoo takakulmaan vahvan paineemme jälkeen
1-1 37' keskikaistasyöttelyllä paikkaan ja pallo sijoituksella maaliin
2-1 41' Hema ohjasi edustalta, Aapon laadukas poikittaisnuoliainen
3-1 59' Juke rangaistuspotkusta. Arto kumottiin.
3-2 90' keskikaistasyöttely läpäisee hivenen herpaantunen alakertamme ja kavennus syntyi

Ottelupöytäkirja

Parempi voitti, mutta paljon sai Huipokin tehdä hommia. Tämä oli kokonaisuudessaan erittäin viihdyttävä ottelu, missä molemmat joukkueet uurastivat ankarasti ja maalipaikkojakin nähtiin runsaasti. Oli niitä maalipaikkoja meillä kuitenkin niin paljon enemmän, että voittoa voi todellakin pitää ansaittuna. Vieraat pelasivat hyvin ja he eivät tosiaankaan näyttäneet sarjajumboilta. Jos heidän touhunsa pysyy tuolla tasolla, niin pinnatilin luulisi lihovan loppukaudesta. Kokonaisesitys oli sen verran väkevä, että tällä kertaa emme lähde nostamaan yksittäisiä pelureita jalustalle.

Piiskuri-Esa: Pelasimme todella hyvin, vauhtia riitti ja saatiin tehtyä tarvittavat maalit. Koko joukkueen asenne oli tänään kohdillaan. Olen todella tyytyväinen poikien esitykseen.

Kapteeni-Juke: Todella tärkeä voitto tänään! Tänään oli hyvä lataus läpi jengin ja saatiin se myös kentälle, joka näkyy sitten tuloksessa. Vastustaja oli juoksuvoimainen ja ihan eri luokkaa kuin kevätkierroksella, mutta onneksi pysyttiin kyydissä rohkeammalla taktiikalla. Jos treenattaisiin säännöllisesti, niin tämän päivän tonteista oltaisiin kyllä tehty helposti muutama lisäkaappi. Tästä on hyvä jatkaa ja vielä muutama voitto, niin aika varmasti pelataan samassa sarjassa myös ensi kaudella!

Nyt hetki aikaa hengähtää, sillä seuraavaan matsiin on aikaa toista viikkoa. Ensi viikolla matkaamme Seinäjoelle ja siellä saanee vääntää tosissaan. Tämänpäiväinen esitys valaa kuitenkin uskoa loppukauteen ja tästä on tosiaan hyvä jatkaa. HuiPo!

Viimeksi muutettu 10 elo 2016
free joomla templatesjoomla templates
Virkiä - FC Jukola

 Ke 23.8. klo 19:00
Keskuskenttä

 Kolmonen
FC Jukola - Esse IK
2-3
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2017  FC Jukola