18 elo 2016

Reissu, joka tuli tehtyä

Oli aika retkeilyn, sisämaaretkeilyn. Tiemme vei meidät tällä kertaa Seinäjoelle.

Tarkempi suunnistus vei Huikeat Pojat Seinäjoen keskuskentälle; kentälle, missä emme olleet ennen pelanneet. Vastustajamme, Sisu-Pallo, oli sen sijaan tuttu muutamista aiemmista keskinäisistä koitoksista. Kevään keskinäinen päättyi raviradan tekojärven äärellä maalin tappioomme, vaikka saimmekin karusellin pyörimään jälkimmäisellä puoliajalla. Kotijoukkue oli edennyt muutenkin kaudellaan varsin vakuuttavasti ja keikkui sarjan kärkipäässä, joten kovassa paikassa olimme. Lisäksi Sisu-Pallo tuntui olevan siinä jalkapalloyhteiskunnan eturintamassa, joka haluaa pidentää kautta, sillä siksi monta ottelua he olivat kauden aikana tuonnemmaksi siirtäneet.

Pelipäivät eivät ole veljeksiä keskenään ja sen saivat Huikeat Pojat jälleen kerran todeta. Jos edellisottelussa piti likimain pudottaa ylimääräisiä pöytäkirjasta, niin nyt taasen oli vaikeuksia saada edes avauskokoonpanollista kasaan. Loukkaantumiset, sairastelut ja työkiireet verottivat rivejämme sen verran pahasti, että jossain vaiheessa näytimme lähtevän matkaan ilman vaihtopelaajia. Iltapäivän ankara uurastus kuitenkin näytti johtavan siihen, että saisimme mukaan ainakin/edes yhden valttikortin vaihtopenkillekin. Ja kun niistä treeneistä on tavattu mainita, niin tämäkin otteluväli mentiin ilman yhteiskokoontumista.

Matka sujui suhteellisen kivuttomasti ja saavuimme hyvissä ajoin voittoa tavoittelemattoman järjestön vieraaksi. Kenttä oli kostea, mutta pinnaltaan varsin mainio ja aurinkokin paistoi. Noin 60-päistä yleisöä palveltiin myyntipisteen, kuulutuksen ja varsin napakan ottelulehtisen voimin. On muuten ollut jännä huomata, että mitä ponnekkaammin vastustajat puffaavat pelaajistoamme oikein nimillä, niin sitä vähemmän heitä on paikalla. Yksittäisistä katsojista mainittakoon Matin faija, joka on ennenkin nähty otteluissamme.

Itse ottelu alkoi kotijoukkueen hallitessa tapahtumia, mutta saimme estettyä sen vaarallisemmat maalipaikat. Joskus varttitunnin kohdalla saimme juonen päästä kiinni ja saimme jotain itsekin aikaan. Teemulle avautui maukas maalintekotontti kulmapotkun jälkeen, mutta vitosen viivalta lähtenyt avopaikkasuupaisu ei aiheuttanut merkittäviä väristyksiä.

Ensimmäisen puoliajan puoliväli ylittyi ja kaikki alkoi mennä päin kuvitteellisia seiniä. Kotijoukkue siirtyi johtoon, kun vitosen viivalle päätettiin jättää vapaa puskupaikka kulmapotkutilanteessa. Vain kahta minuuttia myöhemmin seisovan tilanteen puolustuksemme oli jälleen täysin ala-arvoista, mutta ohjaus ylitti maalikehikomme.

Puoli tuntia oli täynnä ja vihulainen sai vapaapotkun rangaistusalueen rajalta. Laukaus painui takakulmaan ja asemamme hankaloitui. Eikä se helpottunut siitäkään, kun kotikoppari harhasyötti pallon Pepelle lähietäisyydelle, tuli itse holtittomasti seuranneeseen tilanteeseen, hävisi senkin pallon, sai siitä vapaapotkun edukseen ja tilanteemme kuivui hämmentävästi kasaan. Heti perään pystysyöttö lähenteli maaliamme, mutta Pete ehti ensimmäisenä palloon rangaitusalueen ulkopuolella. Pete sai palloon kunnon osuman, mutta tilannetta lähestynyt kotihyökkääjä sai otettua pelivälineen mukaansa kaksinkin käsikosketuksin. Minkäs teet, mikäli tuollainenkin sallitaan ja tyhjä maali odotteli lopullista sijoitusta.

Ennen taukoa ei enää tapahtunut merkittäviä. Mitä nyt toimitus sai jonkinlaisen varvaskrampin ja kärsi jonkin aikaa. Tauolla ei paljoa puhistu, mutta tehtiin kaikki mahdolliset yksi vaihtoamme.

Kotijoukkue iski suhteellisen nopeasti tauon jälkeen neljännen osumansa ja peli oli viimeistään tapeltu siinä vaiheessa. Määrämittainen kukkupystypallo osoittautui yllättävän vaikeaksi puolustaa ja paraatiovista oli kiva käydä sijoittamassa lisämaali.

Ottelua oli jäljellä liki 40 minuuttia, mutta ne vain pelailtiin pois. Kotijoukkue sai aika ajoin vastahyökkäyksiä, mutta kovin moninaiset olivat keinonsa paikkojen hassaamiseen. Kotijoukkue myös pyöritti vaihtorulettiaan eikä siinä pienet numeroerot pöytäkirjoissa menoa haitanneet. Toimitus puolestaan ihmetteli, että miten HuiPo onnistui jatkuvasti saamaan 15-metrisiä syöttöjä 20 metriä harhaan. Oli siinä meillekin aukeamassa joitain paikkoja, mutta jatkuvat virhevalinnat jättivät kuparisen rikkomatta.

Jos nyt vielä mainitaan Samulin ottaneen ottelun ainoan varoituksen ja joutuneen pelikieltoon seuraavassa ottelussa, niin homma alkaa paketissa. No oli meillä viimeisellä vitosella sentään useampi kelvollinen yritys, mutta eipä niissä ollut terävyyttä laisinkaan. Tai Maunon kaukolaukauspommissa oli, mutta se meni kolme millimetriä yläkulman väärältä puolelta.

Sisu-Pallo - FC Jukola 4-0 (3-0)
1-0 25' miten voi saada puskea noin rauhassa vitosen viivalta?
2-0 32' vapaapotku takakulmaan rangaistusalueen rajalta
3-0 37' peliväline käsin mukaan ja kohti tyhjää maalia
4-0 52' tervetuloa; kaikki ovet ovat avoinna

Ottelupöytäkirja

Parempi voitti; paljon parempi. Tämä oli kyllä niin aneeminen esitys HuiPolta, että oksat pois. Lähtötilanne ei ollut helpoimmasta päästä, mutta ei sen taakse voi mennä. Kotijoukkue vei peliä lähes koko ajan ja ansaitsi voittonsa täysin. Tuomarilta nähtiin joitain erikoisia ratkaisuita, mutta muuten nuorukainen onnistui varsin kelvollisesti. Hän osoitti lisäksi huomattavaa toleranssia ajoittain painokkaaseenkin palautteeseemme ja se oli kiva se. Jos nyt HuiPon retkikunnasta haluaisi muistaa joitakuita, niin kaipa Aapolle, Artolle ja Maunolle voisi antaa tunnustukset yrityksestä.

Teemu: Lopussa saatiin kulma.

Kausi jatkuu ensi tiistaina. Silloin onkin vuorossa paikallisottelu ja täytyy olla asialla. Tämä rimanalitus täytyy nyt nollata ja kerätä positiiviset kiukut voimavaraksi. Nähdään tiistaina Elisa Stadionilla, HuiPo!

Viimeksi muutettu 19 elo 2016
free joomla templatesjoomla templates
Virkiä - FC Jukola

 Ke 23.8. klo 19:00
Keskuskenttä

 Kolmonen
FC Jukola - Esse IK
2-3
 Ottelupöytäkirja
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2017  FC Jukola