19 touko 2017

Jätä kentälle kaikkesi, niin Kolmosessakin saattaa saada yleisöltä lämpimän kiitoksen

Otteluohjelman erikoisuus, kaikki kolme derbyä putkeen, oli tullut viimeiselle pysäkilleen. Pieni kyläseuramme matkasi Pyssykylästään Hietalahteen kohdatakseen toisen sarjan massiivisista ennakkosuosikeista.

Kotijoukkue FC Kiisto lähti tähän kauteen jättimäisenä suosikkina ja hyvinhän he olivatkin kolmessa aiemmassa sarjamatsissaan vastustajiaan ryöpyttäneet. Paljon oli mennyt uusiksi, kun pelaajistossa on kovasti uusia kasvoja ja valmennuksessa puhaltavat uudet tuulet. Taustoissa he olivat tehneet sellaisen peliliikkeen, että rakennuttivat toimistonsa ympärille sangen hienon jalkapallostadionin.

Huikeiden Poikien valmistautuminen oli hämmentävän kattavaa. Edellismatsin jälkeen oli järjestetty peräti kahdet treenit, joten hommaa on viety uudelle tasolle. Pöytäkirjakin natisi liitoksissaan, kun joukkueenjohtajan tehtäväksi jäi lisätä sinne 24 nimen maksimimäärä; 18 pelaajaa ja kuusi taustahenkilöä. (okei. Yksi nimi täydentää molempia puolia, mutta silti varsin poikkeuksellinen tilanne.) Onhan siellä taustoissa toki terävöitettävää, kun mukaan mahtuu mm. huoleton huoltaja, mutta ehkäpä jonkun on vain patsasteltava ja jeesattava kyläseuraa muun tavoin. Mitä itse otteluun tuli, niin edessä oli karmaisevan kova haaste. Yhtä kaikki; sininen baletti aikoi tarttua haasteeseen, heitellä kapuloita rattaisiin ja kaiken osuessa nappiin; pyörittää karuselliaan.

Otteluillaksi sattui oikein maukas keli, kun ajoittain aurinkoisessa poutasäässä oli tyyntä ja asteita riittävästi. Yleisöäkin saapui paikalle arviolta 150 silmäparia ja heistä merkittävä osa oli kannustamassa pientä kyläseuraamme. Valmisteluista sanottakoon, että nyt on napattuna myöhemmin julkaistava joukkuekuva ja päävalmentajan koppipuhe lähenteli hurmoshenkisyyttä. Musiikkipuolella annettiin metallin pauhata ja homma viimeisteltiin Kari Tapiolla; kuten tavallista.

Ottelu alkoi selkeähkösti kotijoukkueen hallinnassa, mutta kunnolliset maalipaikat jäivät heiltäkin uupumaan uhrautuvaisen puolustuksemme toimesta. Joskus varttitunnin kohdalla saimme vihdoin omiakin hyökkäyksiä aikaan ja ne muodostivat välittömästi merkittävän uhan keltaisten alakerralle eikä sieltä enää voinut lähteä liiaksi tukemaan aiempaa käsipallomuodostelmaa. Noin hetkiin osui myös harmillinen kolahdus, kun keskialueen pääpallossa päät osuivat yhteen ja kotipeluri päätyi valitettavasti vaihtokuntoon.

Parisenkymmentä minuuttia oli takana, kun nähtiin ottelun kuohuttanein tilanne ja pienen kyläseuramme johtomaali. Kasse vei päätyrajalla puolustajaansa enemmän kuin satanolla ja eteni kohti maalia. Puolustaja yritti ratkaista tilanteen rikkomalla takaapäin, mutta se ei Kassea pysäyttänyt. Hän eteni jonkin matkaa ja napautti nahkakuulan takaviistoon, mistä Teemu puttasi pyörylän takakulmaan. Kuohuntaa aiheutti se, että osa läsnäolijoista oli kuulevinaan vihellyksen nopeasti alkuperäisen rikkeen jälkeen eikä hyötyä olisi näin katsottu päivänselvässä maalipaikassamme. Päätuomari piti lyhyen palaverin avustavan kanssa ja näytti sen jälkeen palloa keskelle. Upea hyökkäys, erikoinen kokonaistilanne ja mekkalaa piisasi.

Ottelu oli tosiaan tapahtumiltaan tasoittunut ja vaikka FC Kiisto palloa enemmän pitikin, niin näihin aikoihin HuiPo oli se, joka sai vietyä omat hetkensä maalipaikoiksi asti. Maikki mm. toimitti laatupallon luukulle, mutta Ilpo oli valitettavasti sen sekunnin sadasosan myöhässä. Kasse puolestaan pommitti 20 metristä kohti maalinkulmaa, mutta kotikoppari sai vaivoin kurotettua sen tielle. Aivan avauspuoliskon loppuminuuteilla kotijoukkue painoi HuiPon uudestaan matalaan blokkiin, mutta sitä se kirjaimellisesti olikin. Puolustus oli jatkuvasti kaiken mahdollisen edessä eikä molarillemme jäänyt poimittavaksi kuin korkeintaan joku vaimennettu laukaus.

Taukotoiminnasta ei evp-toimitukselle kerrottu muuta kuin, että Kari Tapiota oli kuunneltu. Toinen puoliaika alkoi puolestaan ensimmäisen askelmerkkejä tapaillen. FC Kiisto piti palloa, mutta sen kunnollisemmat maalipaikat loistivat poissaolollaan. Reilun viiden minuutin jälkeen alkoi kuitenkin tapahtua. Ensin FC Kiisto järjesti rangaistusalueellemme varmaan toista minuuttia kestäneen tivolin, missä laukaukset ja blokit seurasivat toisiaan. Iskimme siitä selvittyämme vastaan ja lupaava 2 vs 1 hyökkäys katkesi viimeisen puolustajan kurotuksen viimeisiin millimetreihin. Tästä kotijoukkue käänsi pelin toiseen suuntaan ja tasoitusmaali oli syntyvä. Nyt jäi ne peitot ja hidastukset kovista pyrkimyksistä huolimatta tekemättä ja varsin komea laukaus pamahti 18 metristä vasemman pystypuun viereen. Samalla katkesi Östermyran reissun seitsemännestä takaiskusta alkanut nelituntinen nollaputkemme, mutta kaikki kaunis loppuu aikanaan.

Heti tasoitusmaalin jälkeen aloimme tuomaan kentälle verestä voimaa, kuten oli suunniteltukin. Ensimmäiset kolme vaihtoa tehtiin pikavauhtia ja lopulta kaikki viisi oli käytetty. Tässä vaiheessa näkyi muutakin keltaista kuin vastustaja ja kolmea alakertamme edustajaa varoitettiin lyhyessä ajassa liian intohimoisesta suhtautumisesta maalimme suojeluun.

Kotijoukkue hallitsi peliä, kun siirryttiin viimeiselle kaksikymmenminuuttiselle. He pitivät palloa ja painoivat puolustustamme ahtaalle, mutta joukkuepuolustuksemme oli valtavalla tasolla. Laukauksia ei päästetty läpi ja keskitykset siivottiin viimeistään kakkospalloista. Oma hyökkäyspeli oli tässä vaiheessa sangen vaatimatonta, mutta joukkueen eteen annettiin kaikki mahdollinen.

Paine pysyi, mutta yhtä semikelvollisen laukaisukulman ohikutia enempää emme joutuneet jännittämään. Olimme sen sijaan itse ryöstää koko shown, kun Nico passasi Henrille ja hän pujotteli laatupaikkaan rangaistusalueelle. Laukaus lähti toisella lisäminuutilla kohti etukulmaa, mutta kotikoppari sai pelastettua tilanteen torjumalla pelivälineen päätyrajasta yli. Lisäaikaa tuli lopulta reilut neljä minuuttia ja päätösvihellyksen jälkeen useat kymmenet osoittivat suosiotaan pienen kyläseuran hurjalle taistelulle.

FC Kiisto - FC Jukola 1-1 (0-1)
0-1 23' Teemu puttasi, Kasse alusti uunotuksensa jälkeen.
1-1 53' napakka kuti 18 metristä

Ottelupöytäkirja

Tämä oli kolmas derbymme putkeen ja samalla kolmas upea taistelu. Olisi karmaisevaa vääryyttä väittää, etteikö FC Kiisto olisi hallinnut ottelua selvästikin, mutta kunnon maalipaikat jäivät heiltä vähiin. Eiväthän torjunnat kaikkea kerro, mutta oma armas Rasemme joutui venymään perustorjuntojen lomassa kunnolla tasan yhden kerran, kun taas kotikopparilta vaadittiin kaksi jättimäistä pelastusta. Molemmilla oli lisäksi omat mitä-jos-paikkansa, mutta sitähän jalkapallo on. Jos evp-toimituksen on muodostettava oma mielipiteensä, niin ei tämä tasapeli mikään huutava vääryys ollut, sillä siksi raivoisasti HuiPo pisti itsensä likoon ja kehitteli siinä sivussa omat vaaranpaikkansa.

Johtomaalimme aiheuttaa varmaan vieläkin parranpärinää ja olihan se erikoinen tilanne. Jos se vihellys tosiaan tuli, niin maalin hyväksyminen oli väärin. Ja jos vihellys kuului, niin voisimme argumentoida kärsineemme järkyttävästä hyödyn ohittamisesta, sillä pelaajamme eteni rikkeestä huolimatta rangaistusalueella vapaasti kohti maalia. Ja vihellyksen ajankohdasta oli tosiaan useampia näkemyksiä, joten huolettomasti kentän laidalla vedelleen evp-toimituksen on tässä turha julistaa sen enempää. Mainittakoon vielä, että saatoimme saimme johtomaalimme kömmähdyksen vuoksi, mutta kyllä siitä maksettiinkin hintaa. Toki maali on aina maali eikä jalkapallossa ole mitään isompaa, mutta kyllä sitä yritettiin hyvitellä vähintäänkin huvittavilla vapaapotkutuomiolla parhaasta sektorista.

Päävalmentaja-Petri: Urhea taistelu jälleen miehiltä. Juttelin ottelupalaverin alussa, että tämä pelkkä olisi bonusmahdollisuus, mutta taisin hivenen innostua. Kiisto piti palloa leijonanosan, mutta jälleen kerran työntekomme palkittiin. Jatkamme tästä nöyränä ja jalat maassa pitäen tavoitteenamme kerätä elintärkeitä sarjapisteitä. Kaikki sinisen sydämen ritarikuntamme soturit tietävät, että meidän on vastustajasta riippumatta jätettävä kentälle aina aivan kaikki, mikäli pinnoja aiomme kerätä. Lopuksi haluaisin sanoa, että maaliamme taisi edeltää tuomarivirhe.

Kapteeni-Rami: Valmistauduttiin tänään pukukopissa rennoin mielin ja huomasin, että joukkue puhkui näyttämisenhalua kaikille epäilijöille.  Varsinkin, kun vastassa oli rakas vihollinen FC Kiisto ja joukkueestammehan löytyy useampia Kiiston kasvatteja. Tänään tavoitteenaamme oli tarkoitus järjestää hyvä show isolle yleisölle ja teemana oli iso ryöstö. Hyvän shown saimmekin aikaiseksi ja pelin kulki likimain pelisuunnitelmamme mukaisesti. Laitoimme kaiken peliin ja taistelimme koko 95 min. kuin miehet. Puolustuslinja toimi koko matsin hienosti. Erityiskehuissa vedän tänään kotiinpäin ja osoitan ne sinisen baletin koskemattomuutta viimesenä suojelevalle pyhälle kolmiolle. Rasse, Matias ja Rami blokkasivat, taistelivat, torjuivat, ohjasivat kaikkea mahdollista yleisöstä tuomariin ja olivat silti vain osa upeasti pelannutta joukkuetta.  Oli hienoa pelata tänään Elisa stadionilla ja koko joukkueemme kiittää yleisön kannatuksesta. Tästä hyvä jatkaa ja hyvän ystäväni, Freddie Mercuryn sanoin, "Show must go on!"

Homma jatkuu nyt siten, että puhaltelemme viikonlopun ajan raivoisan derbyputkemme jäljiltä. Niitä on kiva pelata, mutta peräkkäiset superlataukset voivat käydä voimille. Ja tämä ei tarkoita, etteikö sininen sydän taistelisi toisaallakin, mutta derbyissä on vain sitä jotain. Eivätkä ne hassummin menneetkään, kun nappasimme kolmos-Vaasan kevätkierrokselta saldoksi 2-1-0. Mutta se siitä ja tulevaan. Silloin ei derbystä tietoakaan, vaan matkaamme jo tiistaina Ähtävälle Esse IK:ta kohtaamaan. Siellä emme olekaan ennen käyneet, sillä viimevuotinen vierasmatsi väännettiin Jeppiksen tekonurmella.

Ensimmäinen luonnonnurmimatsi on nurkan takana, derbyissä kulki ja kevätkin saapui kesän kynnyksellä. Kohti uusia seikkailuita, HuiPo!

Viimeksi muutettu 20 touko 2017
free joomla templatesjoomla templates
FC Jukola - KPS

 Ke 28.6. klo 19:00
Huutoniemi

 Kolmonen
Korsnäs FF - FC Jukola
2-0
 Raportti
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2017  FC Jukola