30 touko 2017

Värispektrin tummemmat sävyt tiistai-iltaa värittämässä

Oli aika pelata sarjakauden kuudes koitos ja kotimatseista järjestyksessään toinen. Vielä mentiin Isolahdessa, sillä tavarantoimittajan ongelmat sametin suhteen koettelivat Huutoniemeä edelleen.

Vastassa oli tällä kertaa Lapuan seurajättiläinen, Virkiä. He palasivat täksi kaudeksi liiton sarjoista piirisarjaan ja talvella hävityn treenimatsin perusteella osasimme odottaa kovaa haastetta. No toisaalta jokainen ottelu Kolmosessa on pienelle kyläseurallamme haaste eikä löysäilyyn ole yhtään varaa, ellemme sitten halua menettää peliä jo ennen alkuvihellystä. Sen verran oli liiton sarja jättänyt vastustajaan jälkiään, että iso osa kakkospelipaidoista oli jäänyt tekstiTV-futismatkalle. Ymmärsimme heidän huolensa ja suostuimme pelaamaan kotiottelun mustissa kakkospaidoissamme.

HuiPon valmistautuminen oli ollut sangen maltillista Ähtävältä palattuamme. Helatorstaina vedettiin yhteistreenit, mutta muutoin pitkän viikonlopun energiatankkaukset jäivät kunkin omalle vastuulle. Pelaajatilanteessa ei ollut määrällisesti valittamista, mutta pikkuvaivat ja puolikuntoisuudet aiheuttivat kevyttä epävarmuutta. Tavoite oli kuitenkin kirkas; jatkaa tappiottomalla tiellä ja palata voittokantaan.

Jos oli tavoite kirkas, niin näkymät synkkenivät iltapäivän edetessä. Ensin kiva kevätpäivä vaihtui syksyyn, pääsy pukukoppeihin oli estetty ja kenttäkin alkoi oireilla sieltä täältä hajoten. Tunnelmassakin oli jonkinlaista syksyistä alakuloa, joten ennusmerkit eivät totisesti kovin hääppöiset olleet.

Ja tällä kertaa ennusmerkit osoittautuivat todeksi, sillä siksi telineissä HuiPo oli. Tekeminen jätti runsaasti toivomisen varaa ihan perustekemisessäkin ja kamppailuhalukkuus se vasta vaatimatonta olikin. Ottelun kolmekymmenpäinen yleisökin ihmetteli, että missä on se alkukaudella raivoisasti taistellut ryhmä on? Etsintäkuulutuskin laadittiin, mutta Isolahden löydökset jäivät uupumaan.

Heikko alku konkretisoitui reilun kymmenen minuutin jälkeen, kun linjojamme puhkottiin nuppineula ilmapalloa. Rangaistusalueen rajalle aukesi vapaa laukaisupaikka, josta vielä selvittiin, mutta paluupallo kiinnosti eniten vieraspeluria ja tappioasema oli tuloksena. Tilanne synkkeni entisestään puolen tunnin kohdalla, kun vieraille annettiin lisämaali hopeatarjottimella. Eihän siinä alkujaan mitään hätää ollut, mutta epäselvä ohjeistus ja epätarkka palautus päästivät vihulaisen täysin puskista pahantekoon.

Kaiken kurjuuden keskelläkin oli joitain kelvollisia tontteja tehdä itsekin maaleja. Ilpon pommi paukahti torjunnasta ristikkoon, Teemun tuikkauksen edessä oli viimeisen puolustajan pisin varvas ja Miikkan tekonurminuoliainen nuoleskeli takatolppaa väärältä puolelta. Eivät nuo kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että avauspuolisko oli Virkiän hallintaa ja HuiPon kohdalla täytyy mennä pitkälle kevättalven treenimatseihin, jotta noin heikkoa jaksoa muistuisi mieleen. Yksi vuorollaan pelasi ja muut katsoivat.

Tauon korjausliikkeet helpottivat ahdinkoa, sillä toiselle puoliajalle tuli jossain määrin piristynyt HuiPo. Sangen nopeasti tilannetta saatiin kavennettua, kun pelaajavalmentaja jatkoi sivurajaheiton ja Nico M tälläsi pelivälineen etutolpan kautta pömpeliin.

Ottelu jatkui tuon jälkeen varsin tasaisena ja molemmilla ryhmittymillä oli puolittaisia tontteja maalisaldonsa lisäämiseen. Se oli sitten HuiPo, joka aaltoiluvaiheen päätteeksi pääsi tasoittamaan ottelun. Teemu syötti Kottille, joka pyyhälsi vasemmalta rangaistusalueelle ja laukoi nahkakuulan takakulmaan.

Hetki tuosta ja jopa johtomaalikin oli lähellä, mutta vieraspuolustaja sai viime hetkessä katkaistua puttausta vaille olleen poikittaissyötön aivan maalin läheisyydessä. Tasoituksen olisi luullut vahvistaneen otettamme, mutta toisin kävi. Voittoa tunnuttiin haettavan, mutta perustekeminen unohtaen. Hiipikö hyvänolontunne puseroihin, mutta tasatilanteessa jätettiin taas joitain perusjuttuja tekemättä. Yksi tällainen hetki koettiin vartti ennen loppua vihulaisen saatua sivuvaparin 25 metristä. Rangaistusaluetta ei enää koettu tarpeelliseksi puolustaa ja puolet pelaajista odottelikin jo hyökkäysvuoroa. Tuloksena oli kuitenkin vapaa puskupaikka vitosen viivalta ja tilanne oli jälleen tappiollinen.

Aikaa olisi vielä ollut urotekoihin runsaastikin, mutta jokin tänään mätti ja pahasti. Jos siinä nyt jompikumpi joukkue oli vielä lisäämässä maalisaldoaan, niin sormi osoittaisi vieraita. Loppukiriämme ei koskaan tullut, vaan sininen (tänään musta) baletti oli hyytynyt takakaarteeseen.

FC Jukola - Virkiä 2-3 (0-2)
0-1 12' vapaa laukaisupaikka ja kiirehtiminen paluupalloon
0-2 31' hopeatarjottimella annettu laadukas laukaisupaikka
1-2 52' Nico M tälläsi, Pete alusti
2-2 67' Kotti ujutti, Teemu passasi
2-3 75' vitosen viivalta vapaasti puskettu

Ottelupöytäkirja

Aina ei voi voittaa, mutta tänään tehtiin paljon sen välttämiseksi. Turha sitä on ruotia tämän enempää.

Päävalmentaja-Petri: Ihan saatiin sitä, mitä ansaittiin. Valmistautuminen oli huonoa, takit auki ja tuollainen 80% ei kyllä riitä Kolmosessa mihinkään. Tästä sisuuntuneena ja paremmin valmistautuneena seuraavaan koitokseen.

Kapteeni-Rami: Ekalla puoliajalla oltiin askeleen perässä vastustajasta. Tiedettiin kyllä pukukopissa, ettei lepsuiluun ei ole yhtään varaa fyysistä Virkiää vastaan, mutta hävittiin aivan liikaa kaksinkamppailuja. Tokalla puoliajalla saatiin kova draivi aikaiseksi ja olimme taas omalla tasollamme. Päästiin tasoihin, mutta Virkiän kolmas maali tuli yllättäen vartiointivirheen takia. Yritimme taistella loppuun asti. Erityiskehut tänään liigatason torjuntoja tehneelle maalivahdille. Karvas maku jäi tänään, parempaan olisi pitänyt pystyä. Tämän ottelun on nyt pakko toimia herätyksenä meille. Katsotaan peiliin ja käännetään kurssi ensi pelissä. Ystäväni Freddie sanoi, että tappioidenkin jälkeen "show must go on".

Ottelut jatkuvat ensi viikon perjantaina. Silloin on tiedossa vierasretkeilyä Seinäjoen aina yhtä kiinnostavalle Jouppilanvuorelle.

Joku epäili auringon nousevan huomennakin. Kai siihen on uskottava, HuiPo!

free joomla templatesjoomla templates
VPS-j - FC Jukola

 To 27.7. klo 19:00
Palosaari

 Kolmonen
FC Jukola - SJK/Akatemia
0-6
 Raportti
Virkiä - FC Jukola

La 18.3. klo 12.00
Patruuna-Areena

Harjoitusottelu
2017  FC Jukola